Norjassa suunnitellaan systeemiä, jossa tekstiviesti kertoo biopankkiin näytteen luovuttaneelle ihmiselle, mihin hänen "talletustaan" aiotaan seuraavaksi käyttää. Halutessaan käytön voi kieltää.

Kännykkä piippaa tekstiviestin biopankista. Entiselle syöpäpotilaalle ilmoitetaan uudesta tutkimuksesta, johon hänenkin vuosien takaista kudosnäytettään käytetään. Potilas voi ilmoittaa, jollei suostu luovuttamiseen. Tällaista suunnitellaan Norjassa.

Ensi vuonna tuleva Suomen biopankkilaki ei edellytä tiedottamista näytteenantajalle, jollei siitä ole erikseen sovittu. Laki sallii niin sanotun laajan suostumuksen, jossa näytteenantaja voi antaa luvan kaikkiin biopankin toiminta­alueen mukaisiin tutkimuksiin.

Esimerkiksi ensi vuonna alkavassa Finnriski-tutkimuksessa uusi laki saa ­tulikasteensa.

– Lakiehdotus on ollut pitkä prosessi, jossa tieteellisen tutkimuksen edellytyksiä ja kansalaisten tiedonsaantioikeutta on pitänyt punnita. Lakiehdotus on nyt tasapainoinen, arvioi professori Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Niin Suomessa kuin koko EU:n alueella on pohdittu erityisesti näytteenantajien avoimen ja tietoon perustuvan suostumuksen uhkia ja mahdollisuuksia. Tietoon perustuva suostumus tarkoittaa sitä, että näytteenantaja tietää aina, mihin kudos- tai verinäytettä käytetään ja pystyy itse säätelemään näytteensä käyttöä.

Miljoonien näytteiden urakka odottaa

Suomalaisissa sairaaloissa ja tutkimuslaitoksissa lojuu arviolta jopa ­seitsemän miljoonaa ihmisistä kerättyä solu- ja kudosnäytettä. Osa ­vanhoista veri- ja ulostenäytteistä on jo käyttökelvottomia, mutta tutkijoiden on vaikea luopua niistä.

Jopa useita vuosikymmeniä vanhojen näytteiden kohtalo on ratkaistava ennen biopankkilain voimaan astumista. Sairaalat perustavat todennäköisesti yhteisiä biopankkeja, isot tutkimuslaitokset omia. Edessä on valtava työ, kun osin puutteellisesti dokumentoidut näytteet on käytävä läpi ja valittava säilytettävät ja tuhottavat näytteet.

Suurin osa on näytteistä on Kansanterveyslaitoksen peruja ja talletettu THL:n kellareihin.

Ulla Järvi