Lehti 18-19: Ajan­kohtai­sta 18-19/1999 vsk 54 s. 2419

Terveyden edistämiseen kaivataan suunnitelmallisuutta ja laatua

Terveyden edistämiseen suunnatut voimavarat näyttävät kunnissa olevan vakiintumassa laman leikkaamalle tasolle, siis huomattavasti matalammalle kuin vuosikymmenen alussa. Kansanterveysjärjestöissä voimavarat ovat pysyneet lamavuosinakin ennallaan tai jopa lisääntyneet. Voimavarojen väheneminen on pakottanut hakemaan uusia toimintatapoja ja samalla tarkastelemaan toiminnan laatua. Toimintaan kaivataan enemmän suunnitelmallisuutta, systemaattisia työmuotoja ja vaikuttavuuden selvittämistä.

- Pienemmistä varoista on saatava enemmän irti. Tämä näkyy mm. järjestöjen ja kuntien yhteistyön lisääntymisenä, tosin vielä epätasaisesti, toteaa toiminnanjohtaja Harri Vertio Terveyden edistämisen keskuksesta, joka julkisti vuotuisen Terveysbarometri-tutkimuksensa kesän kynnyksellä. Tutkimuksessa haastateltiin 142 kunnan terveysjohtajaa ja 72 järjestön johtohenkilöä.

Terveyden edistämisen tulevaisuus nähdään varsinkin kunnissa yhä useammin ristiriitaisena, ja Vertion mukaan kansanedustajille vastikään tehdyssä kyselyssä näkyy samanlainen ilmiö.

- Selityksenä voi olla voimavarojen niukkuudesta nouseva ristiriita, mutta toisaalta taustalla voi olla myös tunne keinojen riittämättömyydestä, arvelee Vertio.

Asenneongelmat ovat edelleen niukkojen resurssien ohella työn suurimpia esteitä; yksi esimerkki asenne-esteistä on nykyajan elämäntyyliin kuuluva päihdemyönteinen ilmapiiri. Tutkija Leena Leskinen, yksi barometrin laatijoista, sanoo päättäjien olevan melko turhautuneita terveyskasvatuksen ja terveyden edistämisen keinoihin. Erityisesti vastauksissa painottuivat syrjäytymisvaarassa olevien ongelma: ne jotka palveluja tarvitsevat, eivät ole niistä kiinnostuneita.

- Vaikka ongelmaryhmät tiedetään, niitä ei tavoiteta. Ja vaikka syrjäytyneitä henkilöitä tavataan satunnaisesti esimerkiksi terveydenhuollossa, heidän kohtaamiseensa ei ole valmiuksia. Yhteinen kontakti ja kokemus kerta kaikkiaan puuttuvat, toteaa Leskinen.

Lue myös

Kuntien terveysjohtajat ja järjestöjen johtajat pitävät tärkeimpinä terveyteen vaikuttavina elämäntapakysymyksinä suhdetta päihteisiin ja liikuntaan. Kunnissa 40 % ja järjestöissä reilu kolmannes elämäntapoihin kohdistuvasta toiminnasta käsittelee päihteitä. Huumeet eivät nousseet erillisinä esiin yhtä paljon kuin edellisvuosina, ja Harri Vertio arveleekin, että huumeet ovat muuttuneet osaksi arkista päihdetyötä alkoholin rinnalla. Liikunnan edistämisessä korostuvat arkiliikunnan ja kuntoliikunnan osuus.

Leena Leskinen näkee vastauksissa enteitä asennemuutoksesta, joka tiukentaa suhtautumista yksilönvapauteen.

- Vastaajien mielestä yksilönvapauden äärimmäinen korostaminen on hävittänyt yhteisvastuun. Ennen olivat talkkarit ja tädit ja sosiaalinen kontrolli, joka sittemmin ristittiin kyttäämismentaliteetiksi. Tämä kielteinenkin piirre edelleen nähdään, mutta myös kaiken sallivat tie on kuljettu loppuun eikä ole muuta mahdollisuutta kuin mennä tiukempaan linjaan.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030