Terveydenhuollon kaikki julkinen rahoitus kootaan yhteen, jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keskiviikkoisen rahoitusraportin ehdotukset toteutuvat. Asiantuntijaryhmän esityksen mukaan rahoituksesta vastaavat alueelliset organisaatiot vastaisivat myös palvelujen järjestämisestä. Raha seuraisi asiakasta, ja sairausvakuutuskorvaukset poistuisivat.

Suomeen syntyisi 12-15 alueellista sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajaa, joiden asukaspohja olisi mielellään vähintään 200 000 ihmistä. Näille "terveyspiireille" ohjautuisivat kaikki tarpeelliset varat ja valta päättää, millaisilta palveluntuottajilta sosiaali- ja terveyspalvelut ostetaan. Sairausvakuutus jäisi unholaan, ja tämä puolestaan piristäisi yksityisen sektorin hintakilpailua.

Tässä pääpiirteittäin kuvattuna Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi rahoitus- ja järjestämismalli. Osastonjohtaja

Markku Pekurisen

johtama Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijatyöryhmä luovutti raporttinsa terveydenhuollon rahoitusmallista keskiviikkona peruspalveluministeri

Paula Risikolle

.

- Nyt tarvitaan kunnon remonttia, paikkaavien toimien aika on ohi, Markku Pekurinen tiivisti.

Paraneeko tasa-arvo?

Lukuisat kotimaiset ja kansainväliset tahot ovat viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kiinnittäneet Suomen terveydenhuoltoa koskevissa arvioinneissaan huomiota monikanavaisen rahoitusjärjestelmän synnyttämään tehottomuuteen ja kustannusvastuun siirto-ongelmiin.

Ongelmiksi on sekä ulkomaisissa että kotimaisissa arvioinneissa nähty palvelujen kohdentumisen sekä alueellinen että sosioekonominen epätasa-arvo. Yksityissektorilla ei ole julkisen hoidon kaltaisia jonoja, ja työterveyshuollon asiakkaat ovat paremmassa hoidossa kuin pelkän julkisen terveydenhuollon varaan jäävät kansalaiset.

Nyt THL:n työryhmä esittää sairausvakuutuskorvauksen poistamista yksityisiltä lääkäripalveluilta - sekä tutkimuksilta ja hoidolta. Sairausvakuutuskorvausta voidaan pitää myös elinkeinotukena yksityisille yrityksille, todetaan THL:n raportissa.

- Sairausvakuutuskorvauksia vastaava rahoitus ohjataan kuntien valtionosuuksiin ja käytetään perusterveydenhuollon palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseen, Markku Pekurinen toteaa.

Tavoitteena terveyshyödyn optimointi

Markku Pekurisen työryhmä on saamansa toimeksiannon mukaisesti keskittynyt analysoimaan nykyisen monikanavaisen rahoitusmallin hyötyjä ja haittoja. Syvälle menevää analyysia nyt esitetystä mallista jäädään vielä odottamaan. Kommentoijia tulee varmasti riittämään.

THL:n pääjohtaja

Pekka Puska

toteaa, että vihdoin yksi raportti antaa konkreettiset linjaukset terveydenhuollon kehittämisestä ja yhtenäisestä rahoituksesta.

- Erityisesti kysymys on siitä, että käytettävissä olevia julkisia varoja voitaisiin käyttää tehokkaasti mahdollisimman suuren terveyshyödyn saamiseksi koko väestölle, Puska kommentoi esitystä keskiviikkona.

Esitys istuu aluemalliin

Peruspalveluministeri Paula Risikko kommentoi THL:n linjauksen sopivan hyvin yhteen STM:n kaavaileman aluemallin kanssa. Malli kokoaa sosiaali- ja terveyspalvelut tiiviiksi paketiksi ja rahoitusvastuun nykyistä leveämmille hartioille.

THL:n esitykset menevät seuraavaksi STM:n vetämän palvelujen järjestämistä pohtivan työryhmän ruodittaviksi. Sen väliraportti on tulossa vuodenvaihteessa.

- Tässä vaiheessa ei ole oikea aika ottaa kantaa raportin yksittäisten esitysten puolesta tai vastaan. Esimerkiksi alueiden koko ja asukaspohja on pohdittava erikseen, eikä kunnallista itsehallintoa ole tarkoitus rapauttaa. Rahoituskanaviakin voisi jäädä ehkä useampia, mutta hallitusneuvotteluissa nykymalli toivottavasti kevenee, Risikko arvioi.

Kun loppuvuodesta saadaan valittua ministeriön aluemallikokeiluun lähtevät kunnat, voitaisiin THL:n raportin ideoita kokeilla jossain päin Suomea, arvioidaan ministeriössä.

Toteutuessaan uudistus merkitsisi Kelan roolin muuttumista sairausvakuutuskorvausten poistuessa ja erikoislääkärivaltaisen yksityissektorin työnjaon uudelleenarviointia sekä sairaanhoitopiirien sulautumista alueorganisaatioihin.

Keskustele aiheesta verkossa: www.laakarilehti.fi > Nyt keskustellaan > Lääkärilehti-Keskustelutaulu > Terveydenhuollon rahat yhteen taskuun

Onko valinnanvapaus aitoa?

- THL:n raportin tarjoama valinnanvapaus on juuri sitä, mitä Lääkäriliittokin on ajanut. Se, että raha seuraa potilasta, on palveluiden aidon kehittämisen kulmakivi, kiittää Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.

Hän kuitenkin korostaa, että potilaan vapaus valita toteutuu täydellisenä vasta sitten, kun myös palveluiden tuotanto tukee valinnanvapautta.

- Jos valittavana on vain se yksi terveyskeskus tai sairaala, valinnasta ei voi puhua.

Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden niputtaminen samalle rahoittajalle ja järjestäjälle on Pälven mukaan iso haaste alueorganisaatioille. Miten kehittää tasapuolisesti julkisia palveluita, joista osa on tiukan lakisääteisiä, osa paikallisista tarpeista lähteviä?

Heikki Pälve jää myös pohtimaan, mitä THL:n esitys merkitsisi erikoissairaanhoidolle ja työterveyshuollolle.

- Meillä on erittäin korkeatasoinen ja kustannustehokas erikoissairaanhoito, mutta miten sen käy kaavailluissa alueorganisaatioissa? Kansainvälisestikin kiitetty työterveyshuolto on toiminut hyvin niin potilaiden kuin työnantajienkin näkökulmasta. Miten työterveyshuollon käy, jos se jää yksin työnantajien rahoitettavaksi? Pälve kysyy.