Lehti 17: Ajan­kohtai­sta 17/1999 vsk 54 s. 2292

Terveydenhuollon tulevaisuutta pohdittiin TEPA ry:n Ajankohtaispäivässä

Terveydenhoitoalan Palvelujärjestön TEPA ry:n jäsenjärjestöt, Lääkärikeskusten yhdistys, Suomen apteekkariliitto, Suomen fysioterapiayrittäjät, Suomen sairaankuljetusliitto, Suomen silmäoptikkojen liitto, Erikoishammasteknikkoliitto, Suomen lääketieteelliset kuvantamislaitokset, Suomen kliiniset yksityislaboratorit, Suomen yksityisten sairaaloiden yhdistys ja Hammaslaboratorioliitto, kutsuivat eri puolueiden kansanedustajia tentattaviksi Helsingissä 28.5.99 järjestämäänsä Ajankohtaispäivään.

Tilaisuuden avauspuheenvuoron pitänyt sosiaali- terveysministeri Maija Perho totesi, että terveydenhuollossa ei aiota toteuttaa suuria muutoksia.

- Hallitusohjelman linjaus, jonka mukaan pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta säilytetään ja kaikille kansalaisille tarjotaan palveluja, jotka kustannetaan pääosin verovaroin ja jotka julkinen valta järjestää, merkitsee pitäytymistä nykyisissä rakenteissa. Maan talouden kehityksellä tulee olemaan suuri merkitys, kun terveydenhuollon mahdollisia uudistuksia toteutetaan. Terveydenhuollon toiminnalle asettaa rajoja hallitusohjelmaan kirjattu kannanotto, jonka mukaan valtion menot pidetään koko vaalikauden ajan kuluvan vuoden talousarvion tasolla. Nämä lähtökohdat eivät anna valtiolle juurikaan mahdollisuuksia panostaa terveydenhuollon kokonaisvolyymin laajenemiseen. Siksi painotusten tulee kohdistua sellaisiin toimenpiteisiin ja keinoihin, jotka parantavat ja tehostavat toiminnan laatua sekä uudistavat toimintatapoja nykyisiä tarpeita vastaaviksi. Tällöin nousee yhdeksi merkittäväksi tekijäksi yksityisen sektorin osuus toiminnassa. Yksityinen sektori on olennainen osa terveydenhuoltoa, ja jatkuva yhteistyön lisääminen julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kesken on välttämätöntä. Yksityiseen terveydenhuoltoon vaikuttavana hallitusohjelman kohtana voi esimerkiksi nostaa esiin linjauksen, jonka mukaan kuntien mahdollisuuksia ottaa käyttöön erilaisia palvelujen tuottamismalleja sekä palveluseteli- ja sitoumusjärjestelmiä lisätään, kertoi Maija Perho.

Kansanedustajien paneelissa esittelivät terveyspoliittisiä mielipiteitään Eero Akaan-Penttilä ja Sari Sarkomaa Kokoomuksesta, Marjatta Stenius-Kaukonen Vasemmistoliitosta, Marjatta Vehkaoja SDP:stä, Niilo Keränen Keskustasta, Osmo Soininvaara Vihreästä Liitosta ja Marja-Leena Kemppainen Kristillisestä Liitosta. Ainakin yksi yhteinen nimittäjä löytyi kansanedustajien terveyspoliittisille pyrkimyksille: jokseenkin kaikki olivat valmiita panostamaan voimavaroja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.

- Terveydenhuollon kehittämisessä riittää haasteita: on mm. selvitettävä, miten saadaan pitkäaikaissairas huolehtimaan itsestään paremmin ja miten häntä tuettaisiin tässä asiassa. Erittäin tärkeää olisi myös se, että uudet lääkkeet saataisiin erityiskorvattavuuden piiriin. Hoitoketjujen rakentaminen on niin ikään keskeistä terveydenhuollon kehitystyössä, korosti Marjatta Stenius-Kaukonen.

Sari Sarkomaa katsoi, että olemassa olevat resurssit tulisi saada terveydenhuollossa paremmin käyttöön. Hänen mukaansa vaikuttavuustutkimus on merkittävää, sillä sen avulla voidaan priorisoida, mitä hoidetaan ja miten. Sairausvakuutuksen kattavuutta ja tasoa tulisi myös arvioida uudelleen.

Lue myös

Eero Akaan-Penttilä peräänkuulutti terveystaloudellista tutkimusta. Hänen mielestään terveystaloustietoa käytetään vähän terveydenhuollon kehittämisessä. Akaan-Penttilä totesi myös, että ostopalveluja tulisi kohdentaa kulutuskysynnän huippuihin.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Marjatta Vehkaoja arvioi puolestaan, että suurilla ikäluokilla on nyt entistä enemmän halukkuutta ostaa terveydenhuollon palveluja. Hänen mielestään sairauspäiväjärjestelmään tulisi saada osa-aikainen päiväraha, jonka avulla paluu työelämään sujuisi joustavammin.

Lopuksi Osmo Soininvaara totesi, että suomalainen terveydenhuollon malli on kohtalaisen hyvä. Terveys ei ole hänen mukaansa kulutushyödyke, jota jaetaan ostovoiman mukaan.

- Pulmia on paljon: eri mieltä ollaan esimerkiksi siitä, kuinka suuria uudistustarpeet ovat. Mitä tehdään uusille, erittäin kalliille lääkkeille? Kaikki uudistukset tavallaan jämähtävät, kun rahaa ei ole. 45 miljardia markkaa ei tule riittämään sivistyneeneen terveydenhuollon tarpeisiin, tiivisti Soininvaara.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030