Turhaksi koettu lääkärikäynti nakertaa potilaan luottamusta koko terveydenhuoltojärjestelmään. Terveydenhuolto tarvitsee inhimillisemmät kasvot, sanoo lääketieteen lisensiaatti Pirkko Salokekkilä väitöstutkimuksensa perusteella.

– Osaava ja ammattitaitoinen lääkäri antaa kasvot järjestelmälle ja vaikuttaa potilaan käsitykseen koko terveydenhuoltojärjestelmästä tehden siitä luotettavamman ja hyväksyttävämmän. Toisaalta pettymys hoidonantajaan heijastuu negatiivisena suhtautumisena koko terveydenhuoltojärjestelmään, sanoo lääketieteen lisensiaatti Pirkko Salokekkilä.

Hän haastatteli väitöstutkimustaan varten ihmisiä heidän kokemuksistaan terveydenhuoltopalvelujen käyttäjinä. Yleislääketieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Kohtaamisia terveydenhuollossa, potilaan ääni” tarkastetaan ensi lauantaina Itä-Suomen yliopistossa.

– Tutkimukseni perustuu omaan tulkintaani niistä tarinoista, joita haastattelemani ihmiset kertoivat minulle kokemistaan onnistuneista ja epäonnistuneista kohtaamisista erilaisten lääkäreiden kanssa, Salokekkilä kertoo.

Hän kiersi keväällä 2006 Pohjois-Savoa haastattelemassa polven ja lonkan nivelrikosta kärsiviä ihmisiä heidän lääkärikokemuksistaan.

– Itselläni on pitkä kokemus yleislääkärin työstä terveyskeskuksessa. Kliinisessä työssäni aloin kiinnostua vastaanottotapahtumasta erityisesti potilaan kokemana ja halusin ryhtyä tutkimaan asiaa. Turhista käynneistä ja terveyshyödystä on puhuttu paljon terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Halusin selvittää, mitä nämä asiat merkitsevät potilaille ja miten he määrittelevät ne.

Haastattelujen perusteella potilaat harkitsevat tarkoin ja usein hyvin pitkään tilannettaan, ennen kuin varaavat ajan lääkärin vastaanotolle. Kun he sitten lopulta päätyvät kysymään lääkärin neuvoja, he odottavat saavansa asiantuntijan apua, jotta ongelmaan saataisiin oikea hoito ja terveydentila korjaantuisi mahdollisimman pian. Potilaalle on tärkeää, että lääkäri käytöksellään osoittaa vastaanottokäynnin olevan aiheellinen ja suhtautuu hänelle esitettyyn ongelmaan vakavasti.

Jos potilas ei koe, että käynnistä oli hänelle hyötyä, hän voi arvioida vastaanoton turhaksi. Salokekkilän mukaan tarvitaan innovatiivista ja käyttäjäystävällistä lähestymistapaa, jossa on mukana vahva moraalinen ja eettinen ulottuvuus, kun rakennetaan seuraavien vuosikymmenten terveydenhuoltojärjestelmää, jolla on inhimilliset kasvot ja kyky kuunnella aidosti potilaan ääntä.

Kuva: Panthermedia