Kansallisen terveysarkiston käytännön vaikutukset aiheuttavat yksityislääkäreille epätietoisuutta. On vaikea ottaa askel kohti uutta järjestelmää, kun ei tiedetä, mihin suuntaan askel pitäisi ottaa, summaa Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Iso ongelma on, että uusiin järjestelmiin liittymisen hintaa ei tiedetä. Kustannukset tulevat koostumaan omien järjestelmien integroimisesta kansalliseen terveysarkistoon sekä käyttömaksuista. Kela on arvioinut käyttömaksujen suuruudeksi seitsemän miljoonaa euroa vuodessa. Summan jakoperusteista ei ole tehty päätöksiä.

- Järjestelmän kanssa on tuhrattu niin kauan, että pelkään hinnan nousevan lopulta varsin korkeaksi, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntijalääkäri

Mikko Nenonen

.

Uskottavuus kovilla

Kansallinen terveysarkisto, johon kuuluvat sähköinen potilastiedon arkisto ja e-resepti, ovat saamassa jälleen lisäaikaa sen jälkeen kun hallitus esitti lokakuun alussa järjestelmän käyttöönoton viivästyttämistä vuodella. Uuden esityksen mukaan julkinen terveydenhuolto siirtyisi sähköiseen lääkemääräykseen maaliskuuhun 2013 mennessä ja sähköiseen potilastietojärjestelmään vuoden 2014 syyskuuhun mennessä. Yksityisellä terveydenhuollolla siirtymäaikaa olisi vuosi pitempään.

Jatkuvat viivästymiset ovat Ismo Partasen mukaan syöneet järjestelmän uskottavuutta. Monet uskovat, ettei järjestelmää saadaan toimimaan viivästetyssäkään aikataulussa. Uskonpuute saa yksityiset lääkäriasemat odotuskannalle uusiin järjestelmiin valmistautumisessa.

- Eihän lääkäriasema voi etunenässä hankkia kansallisen arkiston kanssa yhteensopivia järjestelmiä niin kauan kun ei tiedetä millaisia niiden pitäisi olla.

Kehittämispäällikkö

Anne Kallio

STM:stä arvioi, että yksityisellä puolella voisi olla enemmän aktiivisuutta. Sähköisen reseptin kohdalla määritykset ovat olleet pitkään valmiita. Julkisen sektorin potilastietojärjestelmät ovat mukana sähköisen reseptin testauksessa, mutta yksityissektorin järjestelmistä mukaan on liittynyt vasta yksi.

Yksityisten lääkäreiden ja lääkäriasemien pitää liittyä kansalliseen sähköiseen potilastietojärjestelmään, jos heillä on käytössä omat sähköiset potilasarkistot. Sähköisiä reseptejä pitää pystyä kirjoittamaan kaikkien, paitsi yksin työskentelevien lääkäreiden.

Tällä hetkellä suunnitellaan, että PKV-lääkkeitä voisi tulevaisuudessa määrätä pelkästään sähköisellä reseptillä. Anne Kallio kertoo, että sähköisten potilastietojärjestelmien ulkopuolella olevia lääkäreitä varten on kehitteillä internetpalvelu, jonka kautta reseptin voi kirjoittaa.

Joustava vai kankea?

Käytännössä vain pieni osa yksityisistä lääkäreistä on siis jäämässä järjestelmän ulkopuolelle. Partasen mukaan yksityisellä puolella odotetaan, että jos kansallinen järjestelmä saadaan toimimaan hyvin, se parantaa asiakaspalvelua. Toisaalta pelätään, että jos järjestelmä on kankea ja hidas, se vie aikaa potilaan hoitamiselta.

- Monissa yrityksissä mietitään, tuleeko järjestelmästä riittävästi hyötyä omalle toiminnalle suhteessa niihin kuluihin, joita se aiheuttaa.

Partanen arvelee, että joillekin lääkäreille sähköisten järjestelmien ulkopuolelle jättäytyminen voi olla kilpailuetu.

- Jotkut potilaat eivät halua, että heidän kaikki vaivansa löytyvät kansallisista arkistoista.

Nenosen mukaan vaikuttaa kyseenalaiselta, saadaanko kansallista järjestelmää lainkaan toimimaan. Niin laajaa kansallista arkistojärjestelmää kuin Suomeen suunnitellaan, ei ole toiminnassa missään päin maailmaa.

- Olen onnellinen, mutta yllättynyt sinä päivänä, kun meillä on Suomessa käytössä toimiva kansallinen sähköinen potilastietojärjestelmä.