Ratkaisukeskeinen lyhytterapia helpottaa terveyskeskuslääkärin arkea, vinkkaa aiheesta taannoin Kuopion lääkäripäivillä puhunut terveyskeskuslääkäri Outi Seppälä. – Ainakin kolmasosa potilaskäynneistä aiheutuu osittain psyykkisistä syistä.

Terveyskeskuslääkärin työssä merkittävän haasteen luo nykyisin masennus-, ahdistuneisuushäiriö- ja päihdepotilaiden hoito.

– Terveyskeskuslääkäri tarvitsee psykoterapiataitoja, koska ainakin kolmasosa potilaskäynneistä aiheutuu osittain psyykkisistä syistä. Monia näistä potilaista erikoissairaanhoito ei koskaan tavoita, ja useilla potilailla ei ole varaa päätoimisiin psykoterapeutteihin, toteaa terveyskeskuslääkäri Outi Seppälä Kallion terveysasemalta Helsingistä.

Seppälä on käyttänyt ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa työssään jo pitkään. Hänen mielestään ratkaisukeskeinen lyhytterapia helpottaa huomattavasti terveyskeskuslääkärin arkea. Se sopii terveyskeskuslääkärin työhön erityisen hyvin, koska tapaamiskertojen muoto, kesto ja tiheys voidaan valita vapaasti ja tarpeen mukaan.

Näkökulma tulevaisuuteen

Outi Seppälä käyttää ratkaisukeskeisen lyhytterapian keinoja masennuksen, ahdistuksen, unettomuuden ja päihdeongelmien hoidossa heti ensimmäisestä potilaskäynnistä lähtien. Tämän lähestymistavan avulla voidaan parhaimmillaan välttää potilaan tilanteen jumiutuminen, sairauslomien pitkittyminen ja työkyvyn menettäminen.

– Masennus uusiutuu usein muun muassa elämänkriisien vuoksi. Silloin kannattaa erityisesti kartoittaa sellaisia asioita, jotka auttoivat potilasta toipumaan edellisestä masennusjaksosta, olivat ne sitten vaikka ystävien tapaamisia tai liikuntaharrastuksia. Aikaisemmasta sairausepisodista opittu voi olla potilaalle voimavara, joka edesauttaa uutta toipumista.

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia etsii potilaan omia voimavaroja ja keskittyy tulevaisuuteen. Työskentelyssä vältetään turhaa patologisointia ja pyritään säilyttämään suhteellisuudentaju. Terapiassa puhutaan paljon realististen tavoitteiden saavuttamisesta.

Täydellinen paraneminen on usein epärealistinen tavoite. Esimerkiksi paniikkioireiden hoidossa voidaan pyrkiä siihen, että oireet harvenevat ja potilas ymmärtää, mitä ne ovat. Hän ei pelkää oireitaan ja tietää, kuinka toimia niiden kanssa. Oireet eivät enää heikennä hänen toimintakykyään.

Kehu diabeetikko päivässä

Outi Seppälän kokemuksen mukaan ratkaisukeskeisen lyhytterapian keinoja voidaan soveltaa tuloksellisesti niin ikään somaattisten, elämäntapamuutoksia vaativien sairauksien, kuten diabetes- ja verenpainepotilaiden hoidossa. Ratkaisukeskeinen työtapa muistuttaa motivoivan haastattelun tekniikkaa, joka on todettu tehokkaaksi tukimuodoksi esimerkiksi laihduttajalle tai tupakoinnin lopettamiseen pyrkivälle henkilölle.

Ulla Toikkanen
kuva: Kuva Pentti Vänskä

Lue koko juttu perjantaina 21.10. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.