Lääkäriliiton ja Kelan edustajat suhtautuvat kriittisesti ehdotukseen terveydenhuollon rahoitusuudistuksesta. Terveydenhuollon järjestämistä pohtineen STM:n työryhmän raportti julkistettiin viime viikolla.

- Työryhmä on tehnyt paljon hyvää työtä, mutta rahoituksen uudistamisesitykset ovat vähintään outoja, sanoo Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja

Heikki Pärnänen

Hän kummeksuu etenkin esitystä sairausvakutuuskorvausten hoitokulujen siirrosta kuntien valtionosuuksiin.

- Käytännössä kyse on yksityisten lääkärien ja hammaslääkärien palkkioista, tutkimuksen ja hoidon korvauksista eli yhteensä noin 270 miljoonan euron potista. Poistoa perustellaan osaoptimoinnin ja kustannusvastuun siirtelyn kitkemisenä. En näe, miten nämä muutokset ratkaisisivat nykyongelmia. Rahamäärätkin ovat koko terveydenhuollon potista hyvin pieniä, Pärnänen sanoo.

Valtion maksuosuus näistä sv-korvauksista on puolet eli noin 134 miljoonaa euroa.

Uhkana eriarvoisuus

Kelassakin raportin vastaanotto oli hieman nihkeä. Työryhmässä ei ollut Kelan edustusta, vaan asiantuntijat koottiin ministeriöstä ja terveydenhuollon kentältä.

- Raportin esittämät terveydenhuollon varojen siirrot Kelalta kunnille eivät korjaisi mitään, vaan asettaisivat pahimmillaan suomalaiset eriarvoiseen asemaan. Kun korvamerkittyjä valtionosuuksia ei ole, mikään ei takaisi, että terveydenhuollon varoja käytettäisiin kunnissa terveydenhuoltoon, varoittaa johtaja

Mikael Forss

Forss huomauttaa, että esimerkiksi yksin matkakulujen korvauskäsittely Kelalla on valtava operaatio, jonka siirtäminen kuntiin tulisi huomattavasti kalliimmaksi.

Sekä Pärnänen että Forss muistuttavat, että työryhmän raportti jättää monia asioita käsittelemättä. Esimerkiksi työterveyshuolto ei ole mukana, vaikka se on rahallisesti ja kansanterveydellisesti merkittävä terveydenhuollon osa-alue.

Raportin päähuomio on kolmen terveydenhuollon järjestämismallin esittelyssä. Monikanavaisen rahoituksen aiheuttamia ongelmia poistettaisiin vaiheittain.

- Rakennelinjauksissa ainoat kohdat, joissa Lääkäriliitto on eri linjoilla, ovat vaatimus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä yhtenä kokonaisuutena ja rahoitus- ja järjestämisvastuun sälyttäminen samalle toimijalle. Ehdottomasti kannatettavia linjauksia ovat järjestämisvastuussa olevien laajempi väestöpohja, samoin kuin alueellisten erityispiirteiden huomioonottaminen, erilaisten tuotantotapojen mahdollistaminen ja jatkuvan kehittämisen vaatimus. Kaikkien nykyisten 20 sairaanhoitopiirin väestöpohja taas ei ole riittävä rahoittajan väestöpohjaksi, Heikki Pärnänen toteaa.

Terveydenhuollon 3 järjestämismallia:

1. Vahvat kunnat

30-50 kuntaa, jotka vastaisivat sosiaalipalveluista ja perusterveydenhuollosta kokonaan.

5 erityisvastuualuetta erikoissairaanhoitoon.

2. Kunnat yhteistyössä

20-50 kuntaa tai terveydenhuoltoaluetta, jotka järjestäisivät sosiaali- ja terveyspalvelut.

5 erityisvastuualuetta erikoissairaanhoitoon.

3. Suuret kunnat

Alle 20 kuntaa, jotka vastaisivat sekä perusterveydenhuollosta, sosiaalipalveluista että erikoissairaanhoidosta.