Laajan Saamenmaan terveydenhuolto vaatii paitsi saamenkielten puhujia, myös erityistä sanastoa. Saamelaiskäräjät on parhaillaan tuottamassa lääketieteen ja terveydenhuollon sanakirjaa.

Saamelaisten kotiseutualueella Suomessa työskentelee parhaillaan yksi saamenkielentaitoinen lääkäri ja kolme saamenkielistä terveydenhoitajaa.

– Se ei ole paljon, kun muistetaan, että saamen kieliäkin on kolme, huomauttaa Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsala.

Terveydenhuolto vaatii paitsi saamenkielten puhujia, myös erityistä sanastoa. Saamelaiskäräjät onkin tuottamassa lääketieteen ja terveydenhuollon sanakirjaa. Ruotsalan mukaan sanasto on kuntoutustermistöä ja oikolukua vaille valmis, joten se toivon mukaan saataneen julki vielä tänä vuonna.

Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa, mikä asettaa Suomelle erityisiä velvoitteita ja haasteita saamelaiskulttuurin säilyttämiseksi ja edistämiseksi. Saamen kielten elvytysohjelmaa valmistellaan parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla. Sosiaali- ja terveysministeriö on mukana ohjelman valmistelussa. Tavoite on saamenkielten ja kulttuurin turvaaminen sekä kotiseutualueella että muualla maassa asuvien saamelaisten parissa.

Vuodesta 2002 valtion budjetissa on ollut erityismääräraha saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Viime vuosina summa on ollut 600 000 euroa. Saamelaiskäräjät tekevät rahojen tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta suunnitelman, jonka mukaan kunnat sitten järjestävät palveluja.

Kuinka saada lisää terveydenhuollon ammattilaisia?

– Saamenkielisten terveydenhuollon ammattilaisten saaminen Lappiin ei ole helppoa, sillä opiskeluvuodet vievät täältä monet saamelaiset joko pitkäksi aikaa tai pysyvästi pois. Etenkin kun perhe perustetaaan etelän kaupunkiin, paluu on vaikeaa, Ruotsala toteaa.

Lisäksi Norja vetää koko ajan saamenkielentaitoisia ammattilaisia pois Suomesta parempien työsuhde-etujen ja työolojen vuoksi.

Saamenkielen opiskelua tuetaan, ja Ruotsalan mukaan innokkaita julkisen sektorin oppijoita olisikin. Kunta voi saada erityisvaltionapua sijaisen palkkaamiseksi silloin, kun vakituinen työntekijä on koulutusjaksolla. Nykyiset määrärahat eivät kuitenkaan riitä.

Myös kansallisesta terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (Kaste) rahoitetaan saamelaisalueen kehittämishanketta. Tenojoki-hankkeessa Utsjoen kunta selvittää mahdollisuuksia ostaa saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluita Norjan puolelta.

Ulla Järvi