Ajan­kohtai­sta

THL: Yhteistoiminta-alueet eivät tuoneetkaan säästöjä

THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan tavoitteeseen kuntalaisten yhdenvertaisista palveluista on yhteistoiminta-alueilla vielä matkaa. Myöskään säästöt eivät ole toteutuneet, kun kuntarajat yhä elävät.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/tervas7sami.jpg
THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan kuntalaisten yhdenvertaisten palveluiden tavoite on yhteistoiminta-alueilla vielä haasteellinen.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS -hanke) seurauksena Suomeen on syntynyt useita sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita. Vuonna 2010 niitä oli 47 ja tällä hetkellä niissä asuu noin kaksi miljoonaa asukasta.

Kuntien erilaiset linjaukset esimerkiksi kustannusten jaossa ovat johtaneet kuntakohtaisesti eriytyneisiin palveluihin yhteistoiminta-alueiden sisällä. Käytännössä tarpeellisiksi todettuja palvelurakenteen muutoksia on rajattu kuntien päätöksillä tai sopimuksilla. Näin yhteistoiminta-alueilta odotetut toiminnalliset säästöt ovat jääneet toteutumatta.

Kuntakohtainen ajattelu vaikuttaa taustalla

Monet sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet pitävät edelleen kiinni kuntakohtaisesta ajattelusta yhteistoiminnan sijasta. Osassa yhteistoiminta-alueita kunnat edelleen ohjaavat palvelutuotantoa ja päättävät palveluiden sijoittelusta, vaikka ovat siirtäneet järjestämisvastuun yhteistoiminta-alueelle. Kyse voi olla uuden hallinnon epäselvyyksistä, mutta myös tietoisesta pyrkimyksestä sitoa palvelutuotanto entiseen kuntarakenteeseen.

Näyttää siltä, että nykyisillä hallinnon ratkaisuilla pitäydytään edelleen kuntien omissa, muuttumattomissa ja perinteisissä palveluratkaisuissa. Alueiden historia, omaleimaisuus ja palvelurakenteiden kehityskulku näkyy syntyneissä ratkaisuissa. On myös ilmeistä, että yhteistoiminta-alueita perustettaessa ei ole kaikissa tilanteissa tiedostettu, mitä sopimuksilla sovitaan.

Työkäytäntöjen yhtenäistämisessä on vielä tehtävää. Joillakin yhteistoiminta-alueilla on uudistettu palveluja, esimerkiksi parannettu vanhusten kotiuttamiskäytäntöjä. Kuitenkaan monet yhteistoiminta-alueet eivät ole lainkaan uudistaneet palvelurakenteitaan. Palveluiden, prosessien ja työkäytäntöjen yhtenäistäminen on edennyt hitaasti, etenkin sosiaalihuollossa.

THL:n tutkimuksessa haastateltiin yhteistoiminta-alueiden johtavia viranhaltijoita.

Kuva: Sami Perttilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030