Ajan­kohtai­sta

Tieteen kansainvälistyminen hakee uusia muotoja

Lääketieteessä painottuu kansainvälinen julkaisutoiminta, monitieteisillä aloilla aktiivinen yhteistyö helpottaa rahoitusohjelmiin pääsyä.

Suomen tiede ja tutkimus ovat kansainvälistyneet selvästi viime vuosikymmeninä. Kansainvälinen julkaiseminen on huomattavinta tekniikan sekä lääketieteen ja terveyden tutkimuksen puolella. Sen sijaan opettaja- ja tutkijavierailujen määrä on vähentynyt, ja lääketieteen alalla se on vähäisintä.

Tämä ilmenee Suomen Akatemian julkistamasta Suomen tieteellisen tutkimuksen kansainvälistymisraportista. Raportissa tarkastellaan kansainvälistymistä tieteellisen julkaisutoiminnan, tutkijoiden liikkuvuuden, tutkimusrahoituksen ja yhteistyön näkökulmista.

– Tutkijavierailut näyttävät lyhenevän. Tutkijat työskentelevät ulkomailla nuorempina ja tutkijanuran varhaisemmassa vaiheessa. Tutkimustyön epävarmuus ja rahoitusongelmat vähentävät tutkijoiden mahdollisuuksia liikkuvuuteen, toteaa TkT Mari Hjelt raporttia valmistelleesta Gaia Consulting Oy:sta.

– Toisaalta ulkomailla työskentely ei enää ole itseisarvo. Jos siitä ei ole odotettavissa lisähyötyä, siihen ei lähdetä, toteaa Hjelt.

Yhteistyö aktiivisinta monitieteisillä aloilla

Kansainvälistyminen on pitkään ollut suomalaisen tiedepolitiikan tavoite. Euroopan unionin jäsenyys on vaikuttanut alusta lähtien ratkaisevasti tutkimuksen kansainvälistymiseen. Kehittyneiden tiedemaiden vertailussa Suomen tutkimusjärjestelmän kansainvälistyminen on kuitenkin suhteellisen vähäistä.

Monitieteisillä aloilla kansainvälinen yhteistyö on aktiivisinta, ja uusina tieteenaloina ne hyötyvät siitä erityisesti mm. rahoituksessa.

– Tutkimusryhmät rakentuvat luontevasti yli kansallisten rajojen. Myös kansainvälisten rahoitusohjelmien lisääntyminen ja yritystoiminnan globalisaatio ohjaavat kansainvälistymistä, sanoo Mari Hjelt.

Ulkomainen tutkimusrahoitus on kasvanut koko 2000-luvun. Lääketieteen ja terveyden tutkimuksen puolella tosin yritysten rahoituksen väheneminen näkyy notkahduksena. EU-rahoituksen osuus lääketieteen tutkimusrahoituksesta on vain kolmasosa, muilla aloilla se on merkittävämpi.

Kansainvälisen vuorovaikutuksen muodot painottuvat eri tieteenaloilla eri tavoin. Lääketieteen ja terveyden tutkimuksen alalla merkittävin muoto on kansainvälinen julkaisutoiminta, joka on jatkuvasti erittäin hyvällä tasolla.

Yhteistyön muodot ovat myös muuttumassa. Yhteistyö verkon välityksellä ja lyhyet työvierailut lisääntyvät, mutta ne eivät näy tilastoissa. Ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrä Suomessa on kasvanut jatkuvasti.

Marianne Jansson

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030