Kahdeksan työsuhdetta, jotka kestivät 2 kuukaudesta 3 vuoteen, ovat olleet Kansanterveyslaitoksella väitöskirjatutkijana työskentelevän

Tuula Siljanderin

arkea viimeisten kuuden vuoden aikana.

- Olen kokenut pätkätyöläisyyden ongelmalliseksi tutkijan työssä. Elämästä tulee epävarmaa ja stressaavaa, koska tulevaisuutta ei voi suunnitella pitkällä tähtäyksellä. Suurin osa työsuhteistani on kestänyt alle vuoden. Perheelliselle ja asuntovelalliselle tämä on ollut erityisen hankalaa, totesi kahden lapsen äiti Tuula Siljander.

Siljanderin tutkijantaival ei ole ollut niitä kaikkein tavanomaisimpia. Hän valmistui alun perin koneinsinööriksi 1990-luvun alussa, mutta päätti vaihtaa alaa. Mikrobiologian, perinnöllisyystieteen ja biokemian opintojen jälkeen Siljander aloitti työskentelynsä

Jaana Vuopio-Varkilan

tutkimusryhmässä Kansanterveyslaitoksella vuonna 2001. Tällä hetkellä Siljander työskentelee apurahan turvin ja tekee väitöskirjaansa A-streptokokkien molekyyliepidemiologiasta.

Mieluummin palkkaa kuin apurahoja

Tuula Siljander pitää työstään erittäin paljon, mutta pieni palkka ja tieteentekijän heikko sosiaaliturva mietityttävät.

- Välillä pohdin sitä, oliko uranvaihto oikea ratkaisu. Olisiko ammatinvalintaani vaikuttanut, jos olisin tiennyt tutkijoiden sosiaaliturvan tilanteen? Minua huolestuttaa muun muassa se, että eläkettä ei kerry apurahakausien ajalta.

Siljanderin mielestä tutkijoiden pitäisi saada toimeentulonsa mieluummin palkkana kuin apurahana.

- Olisi järkevää, jos apurahoja myönnettäisiin vähemmän, mutta ne olisivat suurempia kuin nyt. Apurahat voitaisiin maksaa työnantajalle, joka maksaisi ne palkkana tutkijoille.

Tuula Siljanderin perhesuunnitteluun tieteentekijöiden epävarma työtilanne ei ole vaikuttanut.

- Sain vanhemman poikani silloin, kun valmistuin yliopistosta vuonna 2000 ja nuorempi poikani syntyi tämän väitöskirjatyön aikana 4 vuotta sitten. Tällä hetkellä olen tyytyväinen siihen, että voin joustaa työajoissa, sillä vanhempi poika meni kouluun syksyllä.

Siljander haluaisi panna rivakasti vauhtia tieteentekijöiden sosiaaliturvan kehittämiseen.

- Puuttuu poliittista tahtoa parantaa tieteentekijöiden asemaa: parannusehdotuksia on kyllä tehty, mutta asiat edistyvät kovin hitaasti, summasi Tuula Siljander.

Selvitys ehdottaa sosiaaliturvan parantamista

Selvityksessä tieteentekijöiden ja taiteilijoiden työttömyysturvan parantamisesta esitettiin, että työhallintoon luotaisiin tutkijoiden ja taiteilijoiden asioihin perehtyneiden henkilöiden verkosto, koska on tarpeen lisätä työhallinnon tietämystä tutkijan ja taiteilijan ammatinharjoittamisen erityispiirteistä. Lainsäädäntöneuvos

Pasi Järvinen

jätti selvityksen hiljattain työministeri

Tarja Cronbergille

.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan esitystä apurahalla työskentelevien tieteentekijöiden ja taiteilijoiden sosiaaliturvan ratkaisumahdollisuuksista tämän vuoden loppuun mennessä. STM:n työryhmä esitti jo vuonna 2004, että apurahalla työskentelevät tieteentekijät ja taiteilijat saisivat tietyin edellytyksin muun muassa ansiosidonnaisen työeläketurvan ja sairausvakuutuslain mukaiset päivärahaetuudet.

- Apurahat ovat tärkeä tieteen rahoituksen muoto. Ilman apurahajärjestelmää moni lahjakas nuori ei olisi päässyt tutkijanuran alkuun. Apurahat ovat joustavia, niitä voidaan suunnata uusille kehittyville aloille ja uusiin painopisteisiin. Apurahatutkijat ovat työhallinnon näkökulmasta yrittäjiä, ja eläketurva ei heitä tunnista. Yliopistojen mielestä apurahatutkijat ovat kuitenkin erittäin tärkeä ryhmä, joiden asemaa voitaisiin kohentaa varsin pienin resurssein, totesi sosiologian professori

Harri Melin

Turun yliopistosta.

Selvitysmies Pasi Järvisen esityksen mukaan työttömyysturvalakia muutettaisiin niin, että yritystoiminta ja ammatinharjoittaminen erotetaan omasta työstä. Lain ja asetuksen muutoksilla työttömyysturvan saamisedellytyksiä lievennettäisiin ja tieteellisen ja taiteellisen työn tulkitsemista päättyneeksi, keskeytyneeksi tai sivutoimiseksi helpotettaisiin. Työttömyysturvan maksamista ei estäisi, jos taiteilijan tai tutkijan toiminta työttömyysaikana on pelkästään oman ammattitaidon ylläpitoa.

- Asiallinen työttömyysturva voitaisiin hoitaa yksinkertaisesti ministeriön ohjeistuksella, Harri Melin painotti.