Valtiontalouden tarkastusvirasto laski, mitä tietojärjestelmien huono käytettävyys käytännössä merkitsee. THL:n julkaisema tutkimus puolestaan toteaa, että 70 prosenttia sairaaloiden lääkäreistä hankkii edelleen potilastiedot toisesta yksiköstä paperilla tai faksilla.

Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyden parantaminen ja tietojärjestelmien yhdistäminen säästäisivät vuosittain 80 miljoonaa euroa. Tehostunut ajankäyttö toisi laskennallisesti noin 400 000 uutta lääkärin vastaanottoaikaa terveyskeskuksiin.

Näin totesi Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti Oulussa Pohjolan Lääkäripäivillä. Taustalla on viraston sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-toimintaa koskeva tarkastuskokonaisuus.

Arvio edellyttää, että käyttäjäystävällisemmät tietojärjestelmät vähentäisivät pari minuuttia työaikaa potilaskäyntiä kohden.

VTV on todennut, että terveydenhuollon tietojärjestelmät tukevat huonosti lääkärien päivittäistä työtä. Tästä aiheutuu merkittävää vaivaa, ajanhukkaa ja huomattavia piileviä kustannuksia. Esimerkiksi yksinkertaisen sanelun tallentaminen vaatii yli 60 klikkausta.

Pöysti kaipaa lisää kilpailua terveydenhuollon tietojärjestelmien markkinoille. Niitä hallitsee kaksi tietojärjestelmätoimittajaa. Pöystin mukaan kilpailun lisääminen valtakunnallisin ja määrätietoisin toimin säästäsi menoissa ja lisäisi käyttäjäystävällisyyttä.

Pöysti katsoo, että tietojärjestelmien ja tietohallinnon uudistaminen on tärkeä osa kuntauudistusta ja terveydenhuollon rakenneuudistusta. Olisi myös harkittava tietohallintolakia täydentäviä lainsäädännöllisiä ratkaisuja.

Valtaosa lääkäreistä saa potilastiedot paperilla tai faksilla

THL:n julkaisema tutkimus tuo lisää tietoa tietojärjestelmäongelmista. Sen mukaan vajaa viidennes eli 16 prosenttia lääkäreistä toimii alueilla, joilla ei ole vielä mahdollista välittää sähköisesti potilastietoja alueen terveydenhuollon organisaatioiden välillä.

Alueellisten tietojärjestelmien käyttöönotto onkin monien kuntien terveyskeskuksissa ja sairaanhoitopiirien sairaaloissa vielä kesken. Käytössä oleva aluetietojärjestelmä ei aina tarjoa tarvittavaa tietoa tai sitä ei käytetä potilastietojen hakuun.

Lähes 70 prosenttia selvityksessä mukana olleista sairaaloiden lääkäreistä käytti pääasiallisesti papereita tai faksia hankkiessaan potilastietoa muista terveydenhuollon organisaatioista.

THL:n mukaan organisaatioiden välisen tiedonvaihdon ongelmat ovat keskeisimpiä lääkäreiden kokemia tietojärjestelmien käytettävyysongelmia. Tiedonhaku koetaan työlääksi, joten hyödyistä huolimatta potilastietoja toisesta organisaatiosta ei haeta. Tapaa hakea toisen organisaation potilastietoja hakemiston kautta (ns. viitetietojärjestelmä) kritisoitiin enemmän kuin suoraan perusjärjestelmän kautta tapahtuvaa tiedon lukua.

Selvityksen laatijat katsovat, että toiminnan tehostaminen IT-ratkaisuilla edellyttää toimintaprosessien suunnittelua, toiminnassa tarvittavien tietojen määrittelyä ja järjestelmien kehittämistä käyttäjäryhmien tarpeista käsin.

Lääkärien käyttökokemuksia alueellisista tietojärjestelmistä kartoittava valtakunnallinen kysely toteutettiin Lääkäriliiton, THL:n, Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston/Fintelemedicumin yhteistyönä vuonna 2010.

Kuva: Panthermedia