"Tietosuoja nykytavoin ymmärrettynä on kapula terveydenhuollon rattaissa." Näin toteaa eräs lääkäri FiMnetin keskustelupalstalla. Mutta onko näin?

Lääkärin arjesta löytyy helposti esimerkkejä, joissa tietosuojakysymykset tai salassapitovelvoite vaikeuttavat hoitotyötä. On jopa esitetty, että pitkälle mennyt salassapito pahimmillaan haittaa potilasturvallisuutta.

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan

Risto Ihalaisen

mukaan yksityisyyden suojaa kunnioitetaan välillä niin, että siitä koituu yhteiskunnallista haittaa.

- Lainsäätäjä punnitsee, onko yksilönsuoja vai yleinen etu ratkaisevampi. Lääkäri on sitten seinän ja tapetin välissä ja ihmettelee, mitä tässä pitäisi tehdä, Ihalainen summaa.

Tietosuojavaltuutettu

Reijo Aarnio

painottaa, että tietosuoja ei vaaranna potilasturvallisuutta. Tietosuoja palvelee sekä lääkäriä että potilasta. Tietosuojasta käytävässä keskustelussa haukutaan usein väärää puuta. Henkilötietolaki on yleislaki, ja potilaslaki syrjäyttää sen yksikkökohtaisine salassapitosäännöksineen.

Tietosuoja on sekä löysä että tiukka

Tietosuoja-asiat ovat terveydenhuollossa yleisesti melko hyvällä tolalla, mutta ongelmia on laidasta toiseen. Toisaalta tiedon kulku tökkii, toisaalta tietoa vuotaa.

Yksi pahimmista tietosuojaan liittyvistä ongelmista lääkärien kannalta on, että potilastiedot eivät kulje eri yksiköiden välillä. Tietosuojavaltuutettu muistuttaa, että terveydenhuollossa on tietosuojalle vieraita ratkaisuja. Käytännön ongelmat johtuvat byrokratiasta ja järjestelmien yhteensopimattomuudesta.

- Potilaan suostumushan avaa periaatteessa kaikki ovet. Kuitenkin esiintyy jatkuvasti tilanteita, joissa potilaan suostumuksesta huolimatta tieto ei liiku. Ne eivät ole tietosuojaongelmia, vaan ihan muita ongelmia, Aarnio sanoo.

- Tietosuojaan tietysti kuuluu, että se on tehty osapuolten välisen suhteen hyvää hallinnointia varten. Jos tämä ei terveydenhuollossa toimi, niin voidaan esittää epäilys mahtaako hoitokaan onnistua niin hyvin kuin on tarkoitus, hän jatkaa.

Tietosuojan löysyyttä on esimerkiksi se, että potilastietoja katsellaan luvatta. Aarnion mukaan terveydenhuollon tietojärjestelmiä on noin 4 000, ja kaikki eivät ole laadultaan riittävän hyviä. Julkisuudessa on esitetty väitteitä, että tietoturvajärjestelmät vuotavat.

Tietosuojavaltuutetun selvityksen mukaan työnantaja ja yksikön johto eivät aina anna henkilökunnalle tietosuojaan liittyviä ohjeita ja valvo niiden noudattamista, kuten laki edellyttää. Aarnion mukaan salassapitotraditio on kuitenkin terveydenhuollossa hyvin voimakas, onhan se säädetty jo Hippokrateen valassakin.

- Lääkärin tehtävä on rakentaa luottamusta potilaaseen, jotta hoito onnistuu. Tietosuoja on ihan keskeinen keino sen luottamuksen rakentamisessa.

Terveydenhuoltolaki saattaa tuoda parannusta

Eduskunta käsittelee uutta terveydenhuoltolakia todennäköisesti huhtikuussa. Jos laki menee läpi työryhmän ehdotuksen mukaan, potilastietojen liikkuminen helpottuu. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hallinnollinen raja liukenee.

Ehdotuksessa piiritasoinen organisaatio ryhtyy potilastietojen rekisterinpitäjäksi. Työterveyshuolto ja yksityinen sektori jäisivät erillisiksi, mutta ainakin terveyskeskusten ja sairaaloiden tiedot kulkisivat esteettömästi.

Tietosuojavaltuutetun mukaan laki tuo helpotusta byrokratiaan. Reijo Aarnio toivoisi, että terveydenhuoltolaissa potilaan hoito ja seuranta näkyisi voimakkaammin eikä niinkään nojauduttaisi edelleen organisatoriseen palveluiden tuottamismalliin.

- Tietosuoja on myönteinen asia, byrokratia ei. Tulkintani mukaan byrokratia haittaa myös tietosuojan edistämistä.

Risto Ihalaisen mukaan laista ja sen vaikutuksista toimintaan on vaikea sanoa mitään varmaa tässä vaiheessa. Suunnitelmat terveydenhuoltolaista ovat ehtineet jo muuttua poliittisen kompromissin takia. Alun perin lain piti korvata erikoissairaanhoitolaki ja kansanterveyslaki, mutta ne ovat nyt edelleen jollain tavoin mukana hallinnollisina lakeina. Terveydenhuoltolain aiemmasta valmistelustakin käytetään luultavasti vain osa.

- Vaikka lain valmistelun pitäisi olla julkista, niin Vanhasen hallituksessa ainakin tietosuoja toimii. Asianosaiset eivät saa tietoja ennen kuin virallisen lausuntokierroksen aikana, mikä ei ole julkisuuslain tarkoituksen mukaista, Ihalainen hymähtää. n

Tietosuoja tuo kiperiä tilanteita

1. Jatkohoidon takkuilu. Tieto ei kulje eri yksiköiden välillä sähköisen järjestelmän tai unohtamisen takia. Kun vastaanottava yksikkö kyselee mitä potilaalle pitäisi tehdä, niin lähettävä yksikkö ei voi antaa tietoja salassapitosäännösten takia, ellei potilaalta ole kysytty suostumusta.

2. Lääkityskomplikaatiot. Potilaan lääkitystä muutetaan yhdessä paikassa, mutta toisessa siitä ei tiedetä. Potilas ei yleensä osaa kertoa asiasta luotettavasti. Lääkeaineiden yhteisvaikutukset voivat olla jopa hengenvaarallisia. Lääkkeiden sivuvaikutukset ja yhteisvaikutukset aiheuttavat noin 10-20 prosenttia iäkkäiden ihmisten sairaalahoidon tarpeesta, tiedonkulku on osasyy.

3. Ristiriitainen vastuu. Potilas voi kieltää tietojensa lähettämisen. Jos jotain sattuu, lääkäri kantaa kuitenkin vastuun.