1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tipaton kaihileikkaus parantaa hoitomyöntyvyyttä
Ajan­kohtai­sta 32/2019 vsk 74 s. 1646 - 1647

Tipaton kaihileikkaus parantaa hoitomyöntyvyyttä

Kortisoni annetaan sidekalvon alle, josta se vähitellen imeytyy silmään. Näin saavutetaan riittävät paikalliset pitoisuudet kaihileikkauksen jälkeisen tulehdusreaktion hillitsemiseksi.

Tipaton kaihileikkaus  parantaa hoitomyöntyvyyttä Kuva 1 / 2
   

Tipattomalla hoitomallilla onnistuttiin luopumaan turvallisesti ja tehokkaasti useita viikkoja kestävästä paikallislääkityksestä kaihileikkauksen jälkeen, kertoo tutkijalähtöisen faasi 1:n tutkimuksen vetäjä, dosentti Raimo Tuuminen Helsingin yliopistosta.

Hoitomallissa kortisoni annetaan kaihileikkauksen päätteeksi luomitaskuun sidekalvon alle, josta se seuraavien 4–8 viikon ajan imeytyy silmään. Tällä tavoin saavutetaan kaihileikkauksen jälkeisen tulehdusreaktion ja veri-silmäesteen läpäisevyyden tehokas palautuminen.

Kaihileikkauksen jälkeinen etukammionesteen valotie, joka kuvastaa veri-silmäesteen häiriöstä aiheutuvaa proteiinipitoisuuden kasvua, normalisoitui nopeammin kuin vertailuryhmässä tulehdusreaktiota hillitseviä kortisonisilmätippoja käytettäessä.

Myös keskeisestä näöstä vastaavan verkkokalvon makula-alueen turvotuksen määrä oli merkittävästi vähäisempää. Sidekalvon alle annettu kortisoni oli hyvin siedetty, ja silmänpaine laski molemmissa hoitoryhmissä kaihileikkauksen jälkeisesti keskimäärin 3 mmHg.

Iso osa potilaista ei noudata hoitokäytäntöjä

Kaihileikkausten jälkeen on perinteisesti käytössä sisäsyntyistä tulehdusreaktiota hillitsevänä lääkityksenä joko kortisoni, tulehduskipulääke tai niiden yhdistelmä.

Tutkimusten mukaan 5–80 prosenttia potilaista ei noudata kaihileikkauksen lääkehoitoa ohjeiden mukaisesti. Syitä huonolle hoitomyöntyvyydelle ovat muun muassa paikallisärsytys, lääkkeen annostelun vaikeus ilman kotihoidon ja omaisten tukea tai unohtelu.

– Tulehdusreaktio leikkauksen jälkeen voi pitkittyä ja alttius myöhäiskomplikaatioille kehittyä, jos lääkettä ei käytetä annetun ohjeistuksen mukaisesti, Tuuminen sanoo.

Yleinen myöhäiskomplikaatio on pitkittyneen tulehdusreaktion aiheuttama makulaturvotus. Kaihileikkauksen jälkeisessä makulaturvotuksessa näöntarkkuus ei tyypillisesti tule niin hyväksi kuin se voisi kirkastua ilman makulaturvotusta. Tällöin joudutaan tekemään lisäselvittelyjä ja lääkityksen tarve voi pitkittyä.

Makulaturvotuksen esiintyvyys on hieman yli prosentin ei-riskiryhmässä, mutta riskiryhmillä, kuten liitännäisverkkokalvosairauksia sairastavilla, esiintyvyys voi kasvaa moninkertaisesti kaihileikkauksen jälkeen.

Lue myös

Hyvää palautetta potilailta

Tutkimuksen lähtökohtana oli hoitokäytäntöjen muuttaminen potilasystävällisemmiksi.

Hoitokäytäntö on ensimmäinen Suomessa. Potilaat ja omaiset ovat antaneet siitä erittäin hyvää palautetta. Hoitokäytäntö soveltuu erityisesti potilasryhmälle, joille lääkkeen antaminen on vaikeaa ilman omaisten ja kotihoidon apua.

– Potilastyytyväisyys oli suurempi kuin missään muussa kliinisessä lääketutkimuksessamme. Tämä hoitomalli on varmasti tulevaisuuden suuntaus.

Lisää tutkimusta tarvitaan

Tuuminen mainitsee, että tämä 101 potilasta käsittävä faasi 1:n tutkimus kannustaa selvittämään asiaa lisätutkimuksin.

Tutkimusryhmän tavoitteena onkin monikeskustutkimus, jossa tehoa, turvallisuutta ja siedettävyyttä pyritään arvioimaan suuremmalla potilasaineistolla.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääketieteen monitaiturit

Suomessa on yli 2 300 vähintään kahden erikoisalan lääkäriä, mutta mikä saa hankkimaan niitä jopa neljä?

Pääkirjoitus
Edelleen vahva vaikuttaja

Yhteiskunnan kiihtyvä muutosvauhti siivittää Lääkäriliiton toimintaa tänäkin vuonna, kirjoittaa puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.

Ajassa
Ehtiikö terveyskeskuslääkäri tutkia?

Myyrmäen terveysasemalla työskentelevä Tuire Saloranta tekee myös tutkimusta.

Ajassa
Tuhkarokosta geenisaksiin – vuoden 2019 merkittäviä lääketieteellisiä havaintoja

Pyysimme joukkoa lääkäreitä nimeämään merkittävimmän lääketieteellisen havainnon vuodelta 2019.

Ajassa
Sotea valmistelevien valtionavustusten haku alkaa

Sosiaali ja terveysministeriö myöntää 190 miljoonaa euroa kuntien yhteishankkeisiin.

Ajassa
Viiden tähden koulutuspaikassa asioita ei hoideta vasemmalla kädellä

Perusturvayhtymä Karviaisen johtava ylilääkäri Mikko Purhonen vastaan­otti palkinnon Lääkäri 2020 -tapahtumassa Helsingissä.