1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tipaton kaihileikkaus parantaa hoitomyöntyvyyttä
Ajan­kohtai­sta 32/2019 vsk 74 s. 1646 - 1647

Tipaton kaihileikkaus parantaa hoitomyöntyvyyttä

Kortisoni annetaan sidekalvon alle, josta se vähitellen imeytyy silmään. Näin saavutetaan riittävät paikalliset pitoisuudet kaihileikkauksen jälkeisen tulehdusreaktion hillitsemiseksi.

Tipaton kaihileikkaus  parantaa hoitomyöntyvyyttä Kuva 1 / 2
   

Tipattomalla hoitomallilla onnistuttiin luopumaan turvallisesti ja tehokkaasti useita viikkoja kestävästä paikallislääkityksestä kaihileikkauksen jälkeen, kertoo tutkijalähtöisen faasi 1:n tutkimuksen vetäjä, dosentti Raimo Tuuminen Helsingin yliopistosta.

Hoitomallissa kortisoni annetaan kaihileikkauksen päätteeksi luomitaskuun sidekalvon alle, josta se seuraavien 4–8 viikon ajan imeytyy silmään. Tällä tavoin saavutetaan kaihileikkauksen jälkeisen tulehdusreaktion ja veri-silmäesteen läpäisevyyden tehokas palautuminen.

Kaihileikkauksen jälkeinen etukammionesteen valotie, joka kuvastaa veri-silmäesteen häiriöstä aiheutuvaa proteiinipitoisuuden kasvua, normalisoitui nopeammin kuin vertailuryhmässä tulehdusreaktiota hillitseviä kortisonisilmätippoja käytettäessä.

Myös keskeisestä näöstä vastaavan verkkokalvon makula-alueen turvotuksen määrä oli merkittävästi vähäisempää. Sidekalvon alle annettu kortisoni oli hyvin siedetty, ja silmänpaine laski molemmissa hoitoryhmissä kaihileikkauksen jälkeisesti keskimäärin 3 mmHg.

Iso osa potilaista ei noudata hoitokäytäntöjä

Kaihileikkausten jälkeen on perinteisesti käytössä sisäsyntyistä tulehdusreaktiota hillitsevänä lääkityksenä joko kortisoni, tulehduskipulääke tai niiden yhdistelmä.

Tutkimusten mukaan 5–80 prosenttia potilaista ei noudata kaihileikkauksen lääkehoitoa ohjeiden mukaisesti. Syitä huonolle hoitomyöntyvyydelle ovat muun muassa paikallisärsytys, lääkkeen annostelun vaikeus ilman kotihoidon ja omaisten tukea tai unohtelu.

– Tulehdusreaktio leikkauksen jälkeen voi pitkittyä ja alttius myöhäiskomplikaatioille kehittyä, jos lääkettä ei käytetä annetun ohjeistuksen mukaisesti, Tuuminen sanoo.

Yleinen myöhäiskomplikaatio on pitkittyneen tulehdusreaktion aiheuttama makulaturvotus. Kaihileikkauksen jälkeisessä makulaturvotuksessa näöntarkkuus ei tyypillisesti tule niin hyväksi kuin se voisi kirkastua ilman makulaturvotusta. Tällöin joudutaan tekemään lisäselvittelyjä ja lääkityksen tarve voi pitkittyä.

Makulaturvotuksen esiintyvyys on hieman yli prosentin ei-riskiryhmässä, mutta riskiryhmillä, kuten liitännäisverkkokalvosairauksia sairastavilla, esiintyvyys voi kasvaa moninkertaisesti kaihileikkauksen jälkeen.

Lue myös

Hyvää palautetta potilailta

Tutkimuksen lähtökohtana oli hoitokäytäntöjen muuttaminen potilasystävällisemmiksi.

Hoitokäytäntö on ensimmäinen Suomessa. Potilaat ja omaiset ovat antaneet siitä erittäin hyvää palautetta. Hoitokäytäntö soveltuu erityisesti potilasryhmälle, joille lääkkeen antaminen on vaikeaa ilman omaisten ja kotihoidon apua.

– Potilastyytyväisyys oli suurempi kuin missään muussa kliinisessä lääketutkimuksessamme. Tämä hoitomalli on varmasti tulevaisuuden suuntaus.

Lisää tutkimusta tarvitaan

Tuuminen mainitsee, että tämä 101 potilasta käsittävä faasi 1:n tutkimus kannustaa selvittämään asiaa lisätutkimuksin.

Tutkimusryhmän tavoitteena onkin monikeskustutkimus, jossa tehoa, turvallisuutta ja siedettävyyttä pyritään arvioimaan suuremmalla potilasaineistolla.

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkäriliitto aloittaa yt-neuvottelut

Neuvotteluilla tavoitellaan puolen miljoonan euron säästöjä.

Ajassa
Etäkuntoutus antaa vaihtoehdon

Kelan hanke paljasti, että ­etäkuntoutus voi antaa yhtä hyvät tulokset kuin perinteinen kuntoutus.

Pääkirjoitus
Lääkäreille mahdollisuus tutkimustyöhön

Erityisen ongelmallinen vaihe tutkijan uralla on väitöskirjan jälkeinen aika, kirjoittaa Hannu Halila.

Ajassa
Eteisvärinän tunnistus kuluttajan taskuun

Kuopiolaisen Heart2Save-startupin ja Suunnon kehittämä tuote mahdollistaa muun muassa eteisvärinän tunnistamisen kotioloissa.

Kolumni
Veljen vartijana

Kollegoja hoitavat lääkärit kantavat suurta vastuuta, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Keskustelua
Lääkkeiden saatavuushäiriöt pian paremmin näkyvillä

Tieto lääkkeiden saatavuudesta tulee vuoden vaihteessa osaksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lääkehakupalvelua.