Ajan­kohtai­sta

Tiputtaa, muttei aina eturauhasen takia

Väestöpyramidin muodonmuutos ja yhä heikkenevä huoltosuhde yhteiskunnassa pakottavat arvioimaan työnjakoa myös miesten virtsaamishäiriöiden tutkimisessa ja hoidon järjestelyssä.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/vanhusjalaakariPixmac000037259565.jpg
– Yleisesti ajatellaan, että ikääntyvän miesten virtsaamishäiriön syynä on eturauhasen suureneminen ja hoidon kohdistaminen tähän riittää, totesi tiistaina Lääkäripäivillä puhunut osastonylilääkäri Pekka Salminen Satakunnan keskussairaalasta.

Salmisen mukaan virtsaamishäiriö voi liittyä myös diabetekseen, sydänsairauksin, infektioihin, lantionalueen aiempaan sädehoitoon tai vaikkapa lääkkeiden haittavaikutuksiin.

Kahdeksalla miehellä kymmenestä eturauhanen todetaan suurentuneen 60-vuoden iässä. 40 prosentilla heistä on siitä johtuvia oireita ja 20 prosenttia hakeutuu oireiden vuoksi hoitoon. Hoitamattomien oireilevien potilaiden riski sada virtsaumpi viiden vuoden kuluessa on 4-7 prosenttia. Leikkaushoidon tarve ilmaantuu noin 10 prosentille.

– Jos liikakasvu on ainoa oireiden syy, saadaan lääkehoidolla ja leikkauksilla hyvä tulos. Usein potilaan oireen taustalta löytyy useampi vaikuttava tekijä ja hoidon kohdistaminen pelkästään eturauhasen liikakasvuun voi tuottaa epätyydyttävän tuloksen, potilaan elämänlaatu voi jopa heiketä, huomauttaa Salminen.

Muistisairaudet heikentävät säätelyä

Virtsarakon täyttymisvaiheen säätely häiriintyy aivoverenkiertosairauksien ja muistisairauksien yhteydessä. Tällöin rakko supistelee epätarkoituksenmukaisesti ja potilas kokee jatkuvaa virtsaamispakkoa. Pahimmillaan virtsalla pitää käydä 15 minuutin välein, yötä päivää ja tämän lisäksi virtsa karkailee.

Miesten odotettavissa olevan eliniän jatkuvasti noustessa, näiden ongelmien määrä tulee lisääntymään.

– Uusia hoitomenetelmiä on olemassa, mutta niiden saatavuudessa on vielä puutteita. Tietoa näistä mahdollisuuksista ei myöskään ole vielä kaikkien aktiivisessa käytössä, Pekka Salminen totesi.

Hän peräänkuuluttaakin kotisairaanhoidon, yleislääketieteen, geriatrian, neurologian ja urologian yhteistyön tiivistämistä, jotta haasteeseen kyetään vastaamaan siten, että vanhenevan väestön elämänlaatu ja selviytymisen edellytykset eivät tarpeettomasti heikkene. Kustannusvaikuttavuus on osoitettavissa, jos tavoitteeseen päästään.

Ulla Järvi

Kuva: Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030