Ukrainalaisen sairaalan apulaisylilääkäri

Dimitri Butkaliuk

kättelee potilaitaan. Hän tuntee monet yli 20 vuoden takaa. Hoito jatkuu käytännössä potilaan koko loppuelämän.

Butkaliuk työskentelee Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vuoksi säteilylle altistuneiden kanssa.

Hän vastaa lähes puolen miljoonan asukkaan Vinnitsan kaupungin sairaalan osastosta, jossa hoidetaan niin sanottuja puhdistustyöntekijöitä sekä radioaktiivisten hiukkasten laskeuma-alueilla onnettomuuden jälkeen vuonna 1986 asuneita.

Puhdistustyöntekijät ovat niitä, jotka siivosivat Tsernobylin aluetta radioaktiivisesta jätteestä, eli poistivat saastuneen maan ja siivosivat räjähtäneen reaktorin ympäristöä. Eri arvioiden mukaan heitä oli Neuvostoliitossa 500 000:sta miljoonaan.

- He kaikki tulevat vuosittaisiin lääkärintarkastuksiin, joissa tehdään hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Potilailla on kroonisia sydän- ja verisuonitauteja, hengityselinsairauksia sekä vatsan ja maksan ongelmia. Monet sairaudet ovat monimutkaisempia kuin muulla väestöllä, Butkaliuk kertoo.

Vaikka suoraan radioaktiivisen säteilyn ja jonkin tietyn sairauden ja oireen välillä tietyllä ihmisellä ei yleensä voida Butkaliukin mukaan vetää syy-yhteyttä, tilastot ovat kuitenkin rajut.

- Viimeisen viiden vuoden aikana hermostosairaudet ovat lisääntyneet 15-kertaisiksi, vatsa- ja suolistosairaudet 4-kertaisiksi ja kasvaimia on 25 % enemmän puhdistustyöntekijöissä kuin muussa väestössä.

- Seuraavan viiden vuoden aikana odotamme keuhko-, maksa- ja rintasyöpien yleistymistä.

Butkaliuk itse uskoo sairauksien ja säteilyn yhteyteen laajemmin kuin osa ammattikunnasta.

- Kaikki eivät allekirjoita, että sairaudet johtuisivat Tsernobylistä. Kilpirauhasten ja leukemioiden yhteys on hyväksytty.

Osin sairauksia löytyy enemmän, kun ihmisiä tutkitaan enemmän.

Hoitotakuu ei toteudu

Tsernobylin uhrien hoitotakuusta huolimatta kaikkia ei voida kuitenkaan auttaa, sillä Ukrainan talous rypee kroonisessa lamassa.

Vaikka sairaala on moderni, varsinkin kalliimmat lääkkeet potilaiden pitää kustantaa itse. Tähän ei monilla yksinkertaisesti ole varaa. Jos rahaa lääkkeisiin ei ole, eikä sitä sukulaisilta tai avustusjärjestöiltä saa, pitemmälle menevää hoitoa ei ole.

Valtio on pienentänyt hoidon maksuosuutta laman vuoksi. Periaatteessa puhdistustyöntekijät ja laskeuma-alueilla asuneet potilaat ovat oikeutettuja lähes maksuttomaan hoitoon.

Puhdistustyöntekijät ovat oikeutettuja myös erityiseläkkeisiin, mutta tässäkin käytäntö on toinen. Rahaa ei ole. Erityiseläkkeellä voisi kustantaa hoitoa.

- Osa potilaista sanoo, että on halvempaa kuolla, sanoo Dimitri Butkaliuk.

Kaikki kirjataan ylös tutkimusta varten

Puhdistustyöntekijät ovat tutkimuskohde.

- Kaikesta tehdään pitkän aikavälin tutkimusta säteilyn vaikutuksista, sanoo Dimitri Butkaliuk.

Vuosikymmenien myötä moni sairaus on jo paljastunut, mutta osa voi olla näkymättä. Myös toteutuneista luvuista kiistellään, ja esimerkiksi WHO:ta on syytetty kuolonuhrien määrän vähättelystä. Jopa lähes miljoonan ihmisen väitetään joissakin lääketieteellisissä piireissä kuolleen säteilysairauksiin.

Butkaliuk ei silti pidä saatuja säteilyannoksia pahimmillakaan alueilla sellaisina, että niillä olisi käytännössä dramaattisia vaikutuksia koko väestöä ajatellen. Tilastolliset erot näkyvät juuri niissä, jotka työskentelivät onnettomuuden jälkeen paikan päällä Tsernobylissä, ja osin niissä, jotka asuivat pahimmilla laskeuma-alueilla.

Esimerkiksi maaliskuinen Fukushiman turma Japanissa ei aiheuttane merkittävästi kohoavaa sairausriskiä muutoin kuin ydinvoimalan lähialueella. Fukushiman onnettomuutta on paikallisvaikutuksiltaan verrattu juuri Tsernobyliin.

Tsernobylin ydinvoimalan räjähdyksestä tuli huhtikuun lopussa täyteen 25 vuotta. Onnettomuus johti lähistöllä olleen 50 000 asukkaan Pripjatin kaupungin pysyvään evakuointiin. Myös kymmeniä pienempiä taajamia evakuoitiin.