Uusi tulosjärjestelmä on helpottanut ortopedien rekrytointia ja tehostanut leikkaussalien käyttöä Päijät-Hämeen keskussairaalassa.

Vuonna 2010 käyttöön otetun tulospalkkauksen ja pisteytyksen avulla on onnistuttu lisäämään merkittävästi polven ja lonkan tekonivelleikkauksia ja uusintaleikkauksia. Kun vuonna 2009 näitä leikkauksia tehtiin Päijät-Hämeen keskussairaalassa yhteensä 540, niin seuraavana vuonna leikkausten määrä oli 802, ja vuonna 2011 noin 900.

– Tulosjärjestelmä on mielestäni toiminut hyvin ja olemme saavuttaneet tavoitteemme. Meillä oli vaikeuksia saada rekrytoiduksi kylliksi ortopedejä ja jouduimme jo miettimään, onko siirryttävä ostopalvelujen käyttöön. Siihen ongelmaan tulospalkkaus auttoi ratkaisevasti, kertoo ortopedian ylilääkäri Jussi Haapala.

Haapalan kokemuksen mukaan palkka on keskeinen tekijä rekrytointitilanteessa. Työssä pysymiseen vaikuttaa sitten se, ovatko muut työhön liittyvät asiat kunnossa.

Määrää ja laatua seurataan

Ortopedien peruspalkkoja nostettiin Päijät-Hämeessä 20 % ja samalla edellytettiin, että palkanlisän saadakseen lääkärin tulee olla mukana leikkauksien pisteytysjärjestelmässä ja laadunvalvontajärjestelmässä.

Ortopedin pitää siis yltää pisteytyksen avulla määriteltyyn keskimääräiseen leikkausmäärään. Leikkaukset on pisteytetty vaativuuden ja niihin kuluvan ajan perusteella.

Työn määrän ohella seurataan myös sen tuloksia.

– On hyvin tärkeää valvoa, ettei rivakampi työtahti tapahdu laadun kustannuksella. Siksi myös laatua mitataan, Haapala sanoo.

Laadunvalvonnassa on kysymys siitä, että ortopedikohtaisesti otetaan huomioon esimerkiksi sairaalainfektiot, potilaiden, potilasasiamiehen ja aluehallintoviraston tekemät muistutukset, potilasvahinkokeskuksen päätökset ja se, miten potilaat leikkauksen jälkeen selviytyvät.

Tämä on johtanut siihen, että ortopedien työtä on suunnattu osittain uudelleen.

– Kaikki eivät tee kaikkea, vaan työtä on suunnattu laatukriteerien perusteella uudestaan, esimerkiksi tekonivelkirurgiasta joihinkin muihin leikkauksiin. Tästä on ajoittain tullut ortopedeiltä kritiikkiä, Haapala kertoo.

Pisteytyksen avulla on myös saatu tehostetuksi leikkaussalien päiväaikaista käyttöä, mikä oli yksi tavoitteista.

Uusi tulosjärjestelmä on helpottanut ortopedien rekrytointia ja tehostanut leikkaussalien käyttöä Päijät-Hämeen keskussairaalassa.

Vuonna 2010 käyttöön otetun tulospalkkauksen ja pisteytyksen avulla on onnistuttu lisäämään merkittävästi polven ja lonkan tekonivelleikkauksia ja uusintaleikkauksia. Kun vuonna 2009 näitä leikkauksia tehtiin Päijät-Hämeen keskussairaalassa yhteensä 540, niin seuraavana vuonna leikkausten määrä oli 802, ja vuonna 2011 noin 900.

– Tulosjärjestelmä on mielestäni toiminut hyvin ja olemme saavuttaneet tavoitteemme. Meillä oli vaikeuksia saada rekrytoiduksi kylliksi ortopedejä ja jouduimme jo miettimään, onko siirryttävä ostopalvelujen käyttöön. Siihen ongelmaan tulospalkkaus auttoi ratkaisevasti, kertoo ortopedian ylilääkäri JussiHaapala.

Haapalan kokemuksen mukaan palkka on keskeinen tekijä rekrytointitilanteessa. Työssä pysymiseen vaikuttaa sitten se, ovatko muut työhön liittyvät asiat kunnossa.

Määrää ja laatua seurataan

Ortopedien peruspalkkoja nostettiin Päijät-Hämeessä 20 % ja samalla edellytettiin, että palkanlisän saadakseen lääkärin tulee olla mukana leikkauksien pisteytysjärjestelmässä ja laadunvalvontajärjestelmässä.

Ortopedin pitää siis yltää pisteytyksen avulla määriteltyyn keskimääräiseen leikkausmäärään. Leikkaukset on pisteytetty vaativuuden ja niihin kuluvan ajan perusteella.

Työn määrän ohella seurataan myös sen tuloksia.

– On hyvin tärkeää valvoa, ettei rivakampi työtahti tapahdu laadun kustannuksella. Siksi myös laatua mitataan, Haapala sanoo.

Laadunvalvonnassa on kysymys siitä, että ortopedikohtaisesti otetaan huomioon esimerkiksi sairaalainfektiot, potilaiden, potilasasiamiehen ja aluehallintoviraston tekemät muistutukset, potilasvahinkokeskuksen päätökset ja se, miten potilaat leikkauksen jälkeen selviytyvät.

Tämä on johtanut siihen, että ortopedien työtä on suunnattu osittain uudelleen.

– Kaikki eivät tee kaikkea, vaan työtä on suunnattu laatukriteerien perusteella uudestaan, esimerkiksi tekonivelkirurgiasta joihinkin muihin leikkauksiin. Tästä on ajoittain tullut ortopedeiltä kritiikkiä, Haapala kertoo.

Pisteytyksen avulla on myös saatu tehostetuksi leikkaussalien päiväaikaista käyttöä, mikä oli yksi tavoitteista.