1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tunnistatko ihmiskaupan uhrin vastaanotolla?
Ajan­kohtai­sta

Tunnistatko ihmiskaupan uhrin vastaanotolla?

Ihmiskaupan uhrien määrä on noussut Suomessa.

Tunnistatko ihmiskaupan uhrin vastaanotolla? Kuva 1 / 1

Ihmiskaupan uhreja tunnistetaan kasvava määrä Suomessa vuosittain, tiedottaa Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön Suomen-maatoimisto. Viime vuosina viranomaisten tietojen mukaan uhrien määrä on noussut lyhyessä ajassa 50:stä 160:een. Todellisuudessa luku on todennäköisesti vielä suurempi.

Etenkin turvapaikanhakijat ja paperittomat ovat haavoittuvia ihmiskaupalle, mutta uhrit voivat yhtä hyvin olla suomalaisia. Alaikäisiä uhreja on aiempaa enemmän.

Suomessa on eniten havaittu työperäistä ja seksuaalista hyväksikäyttöä sekä pakkoavioliittoja. Suurimpia altistavia tekijöitä hyväksikäytölle ovat köyhyys, alhainen koulutustaso, aiemmat hyväksikäyttö- ja väkivaltakokemukset sekä turvallisten sosiaalisten suhteiden puute.

Terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli tunnistaa ihmiskaupan uhri ensivaiheessa ja ohjata hänet oikean tuen piiriin. Tunnistamista hankaloittaa se, että omaan tilanteeseen liittyvä häpeä ja pelko voivat estää uhria ottamasta asiaa puheeksi. Ihmiskauppaan liittyy myös usein ulkopuolista kontrollia ja painostusta.

Monenlaisia oireita

Ihmiskaupan uhrit kärsivät usein muun muassa hoitamattomista kroonisista sairauksista, infektioista ja vammoista, päihdeongelmista ja heillä on heikko yleiskunto sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ongelmia. Heitä voi kuitenkin olla pelkkien oireiden perusteella vaikea tunnistaa.

Ohjeistusta siitä, miten tunnistaa ja auttaa ihmiskaupan uhreja, löytyy kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön laatimasta materiaalista, joka on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille.

Esimerkiksi seuraavat seikat antavat viitteitä epäillä ihmiskauppaa:

Lue myös

– Asiakkaan tai hänen saattajansa vaivat ja vammat eivät vastaa kertomaa. Tarinasta puuttuu yksityiskohtia ja se voi muuttua vastaanoton aikana.

– Vastaanotolle hakeudutaan myöhäisessä vaiheessa, eikä sitä osata perustella.

– Asiakkaan anamneesista näkyvät toistuvat samanlaiset ongelmat tai vaivat.

– Asiakas on pelokas ja arka vastaamaan kysymyksiin, eikä ota katsekontaktia. Ei osaa suomea, vaikka olisi asunut maassa kauan.

– Osoitetiedot vaihtelevat useasti paikkakuntien välillä, eikä asiakas tunne lähipalveluja.

Kirjoittajat
Tiiamari Pennanen

Etusivulla juuri nyt

Blogi
Miksi annamme tasoitusta?

Mihin valmiiden erikoislääkärien haahuiluvuosien järjestelmää Suomessa oikein tarvitaan, miettivät Toni ja Laura Seppälä Baltimoressa.

Tieteessä
Tekonivelen sementtikiinnitys turvallinen myös iäkkäämmillä potilailla

Luusementin käyttöön lonkan tekonivelen kiinnityksessä ei liity lisääntynyttä kuolleisuutta, osoittaa väitöstutkimus.

Ajassa
Päihdeäitien kuntoutukseen voi hakea avustusta

Valtionavustuksen taustalla on hallitusohjelman linjaus päihdeäitien ja päihdeperheiden palveluista.

Tieteessä
Kaatuminen usein syynä iäkkäiden potilaiden kasvomurtumiin

Suurella osalla todetaan murtuman lisäksi aivovamma.

Ajassa
Mielenterveysbarometri: Hoitoon hakeutumista hävetään

Melkein joka toinen mielenterveysongelmia kokeva tuntee joutuneensa leimatuksi sairauden vuoksi.

Ajassa
Kannanotto: HUS-alueen erikoissairaanhoitoa ei saa rikkoa

Sairaanhoitopiirin hallituksen mukaan HUS:n järjestämisvastuu tulisi kirjata lakiin.