Lääkärinlausunnot voivat byrokratian rattaissa pyöriessään muuttua kummalliseen muotoon.

Lääkärinlausunnot voivat byrokratian rattaissa pyöriessään muuttua kummalliseen muotoon.

B-lausunnossaan lääkäri oli huolellisesti ja tarkkaan kuvannut potilaan terveydentilaa ja toimintakykyä sekä selviytymistä arjen askareista. Kun tukipäätös oli tullut vakuutuslaitoksesta potilaalle, päätöksen perusteluissa luki: ”Runsas ylipaino haittaa liikkumistanne ja istutte yleensä kotona”.

Sosiaalietuuksien päätösten kielestä on puhuttu jo useiden vuosikymmenien ajan. Päätöstekstejä on pyritty selkeyttämään ja yksinkertaistamaan. Tavoitteena on asiallinen virkakieli, joka on myös kohteliasta. Tähän pyritään muun muassa suoralla puhuttelulla.

Tutkija Ulla Tiililä sanoo, että ytimekkäät päätöstekstit voivat toki olla selkeitä, mutta asiallisuus ja kohteliaisuus eivät välttämättä toteudu.

Tämänvuotisessa Bruno Sarlin -seminaarissa puhunut Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkija Ulla Tiililä on silti optimisti. Hallitusohjelmassa viranomaisviestintä ja asioinnin kielen kehittäminen ovat erikseen mainittuja tavoitteita. Kelassa on alkanut pääjohtaja Liisa Hyssälän toimesta projekti päätöskielen parantamiseksi.

Kelassa tehdään noin 20 miljoonaa tukipäätöstä vuodessa, joten niitä ei yksinkertaisesti enää ehditä alusta loppuun asti kirjoittaa. Päätökset ovat massatuotantoa, jossa tekstinpalaset haetaan eri pykälistä ja valmiista päätöslauselmista ja sijoitetaan peräkkäin.

Tuloksena voi olla yksiselitteinen ratkaisu tai lauseiden sekamelska, jossa päätös perusteluineen hukkuu lakipykäliin. Tukipäätösten kielestä väitöskirjan tehnyt Tiililä kaipaakin päätöksiin tapauskohtaisuutta.

Hän muistuttaa, että kieli on myös vallankäyttöä. Jos kansalainen ei ymmärrä saamansa tukipäätöksen sisältöä, sen oikeellisuuden tarkistaminen ja siitä valittaminen on vaikeaa. Vaikeaselkoisella kielellä sosiaalitoimesta tehdään pelottava auktoriteetti, jota ei uskalleta puhutella.

Viestintää ja kieltä vallankäytön välineenä pohtineen Bruno Sarlin -seminaarin järjestivät Sosiaalitoimittajat ry, Huoltajasäätiö ja Sosiaalitieto-lehti.

Ulla Järvi