Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia kohdata päihdeongelmainen odottaja ilman tuomitsevaa asennetta tulisi väitöstutkimuksen mukaan lisätä, ettei ammattiavun hakemista koettaisi vaikeaksi.

Valtiotieteiden maisteri Anna Leppo selvitti väitöstutkimuksessaan, minkälaiset keinot ovat mahdollisia ja oikeutettuja pyrittäessä ehkäisemään riskejä, jotka aiheutuvat sikiöaikaisesta altistumisesta päihteille.

Tutkimuksen mukaan sikiön terveyden vaaliminen on noussut yhä keskeisemmäksi arvoksi asiantuntijakeskusteluissa. Riskejä pyritään välttämään aiempaa tiukemmin esimerkiksi suosittelemalla raskaana oleville naisille täydellistä raittiutta.

Keskustelussa sikiön alkoholivaurioista nostettiin 1990-luvulla vahvasti esiin sikiön oikeudet. Samaan aikaan luotiin negatiivisia mielikuvia raskaana olevasta päihdeongelmaisesta naisesta ja vaadittiin häneen kohdistuvia pakkotoimia.

Leppo kuvaa ammattilaisten ristiriitaista roolia työskenneltäessä huumeongelmaisten odottajien kanssa. Tavoitteena on suojella sikiötä ja saada äiti nopeasti lopettamaan päihteiden käyttö. Toisaalta luottamukselliselle hoitosuhteelle on tärkeää, että työntekijä vaalii äidin itsemääräämisen tunnetta ja antaa muutokseen tarvittaessa aikaa.

Tutkitulla poliklinikalla valtaosa odottajista oli huumeidenkäyttäjiä. Huumeita raskausaikana käyttäneiden naisten tapa ymmärtää riskit poikkesi lääketieteellisestä riskikäsityksestä, jossa niitä tarkastellaan sikiön terveyden kannalta.

Naiset kertoivat pelänneensä sikiön terveyteen liittyvien seikkojen lisäksi mahdollisia lastensuojelutoimia ja raitistumiseen liittyviä psyykkisiä ja fyysisiä kärsimyksiä sekä yksinäisyyttä. Osa suhtautui varauksellisesti ammattiapuun, koska pelkäsi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten negatiivisia asenteita.

Tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia kohdata päihdeongelmainen odottaja ilman tuomitsevaa asennetta tulisikin lisätä, ettei ammattiavun hakemista koettaisi vaikeaksi.

Kuva: Pixmac