Raskausaikana tupakoineiden äitien lapset käyttävät enemmän psyykenlääkkeitä kuin tupakoimattomien jälkeläiset.

Raskausaikana tupakoineiden äitien lapset käyttävät 5–20-vuotiaina enemmän psyykenlääkkeitä kuin tupakoimattomien jälkeläiset, kerrotaan the American Journal of Epidemiologyssä.

Turkulaistutkimuksen aineistona oli 175 000 vuosina 1987-89 syntynyttä lasta ja heidän äitiään. Tutkijat vertasivat tietoa sairausvakuutusrekisterin tietoihin vuosilta 194-2007, jolloin lapset olivat 5–20-vuotiaita.

Raskausaikana alle 10 savuketta päivässä tupakoineiden äitien lapsista 11 %:lle oli määrätty stimulantteja tai lääkettä riippuvuuden, ahdistuksen, masennuksen tai psykoosin hoitoon. Yli 10 savuketta päivittäin polttaneiden lapsista 14 % :lle oli määrätty vähintään yhtä näistä lääkkeistä.

Raskausaikana tupakoimattomien äitien lapsista 8 % käytti vähintään yhtä vastaavaa psyykenlääkettä.

Yhteys tupakan ja psyykenlääkkeiden välillä pysyi, vaikka lasten joukosta karsittiin mm. ennenaikaisina ja pienikokoisina syntyneet, sekä äitien joukosta vakavia mielenterveyshäiriöitä sairastaneet. Vahvin linkki löytyi hyperaktiivisuuden ja riippuvuuksien hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä.

Tutkija Mika Ekbladin mukaan tulokset antavat uuden todisteen savuttoman raskauden tärkeydestä.

Tutkimusta Reutersille arvoinut Michael Weitzman New Yorkin yliopistosta pitää tuloksia kiinnostavina ja erittäin tärkeinä. Hänen mukaansa tutkimuksesta kuitenkin puuttuu tieto siitä, käyttivätkö äidit psyykenlääkkeitä, alkoholia tai huumeita odottaessaan lastaan, ja tupakoivatko he lapsen synnyttyä, jolloin aivot jatkavat kehittymistään.

Syiksi tupakan ja mielenterveyshäiriöiden yhteydelle arvioidaan mm. nikotiinin vaikutusta kehittyviin aivoihin ja/ tai tupakoinnin haittaa sikiön hapensaannille.

Jaana Ahlblad
Kuva: Panthermedia