Tutkija, sponsori ja tieteellinen totuus (pääkirjoitus SLL 37/2001)
Johtavat lääketieteelliset lehdet ovat huolissaan siitä, että kirjoittajien taloudelliset kytkökset ja muut eturistiriidat voivat vaikuttaa tutkimustulosten objektiivisuuteen. Valtaosa tutkimuksista on toki luotettavia, ja havainnot ja hoitosuositukset täyttävät tiukatkin tieteelliset kriteerit. Tavan takaa kuitenkin paljastuu, että tulokset tai niiden tulkinta ovat olleet vailla riittävää näyttöä, kaupallisten näkökohtien sävyttämiä ja joskus jopa vääristeltyjä. Tiedossa on myös tapauksia, joissa sponsori on yrittänyt estää tuotteensa kannalta kielteisten tulosten julkaisemista. Tämän numeron Lääkeinfo-palstalla kerromme esimerkkejä tutkimuksista ja artikkeleista, joissa kaupallisilla yhteyksillä on arveltu olleen vaikutusta tutkimustulosten tulkintoihin.Arvostettu tutkija voi vaikuttaa hoitokäytäntöihin vahvasti kotimaassaan ja joskus jopa maailmanlaajuisesti. Siksi hänen on helppo saada tutkimustyölleen ja sen tulosten esittämiselle tukea sekä julkisista varoista että kaupallisilta tahoilta. Ilmiö koskee erityisesti lääkkeitä, mutta myös monia muita hoitokeinoja, diagnostisia menetelmiä ja terveydenhuollon laitteita.
Taloudellisten seikkojen ohella tutkijan riippumattomuutta voivat vaarantaa muutkin seikat. Tällaisia ovat mm. halu edetä uralla, maineen ja näkyvyyden tavoittelu sekä kilpailu apurahoista, palkinnoista ja viroista. Vähemmän vakavana, mutta silti ei-toivottuna ilmiönä tarjotaan joskus tämänkin lehden kirjallisuusosastolle arvioita, joiden ilmeisenä tarkoituksena on joko promovoida kaverin teosta tai iskeä oppiriitatilanteessa puukko vastustajan selkään.
Käsikirjoitusten vertaisarvioilla voidaan vähentää harhoja tulosten esittämisessä tai tulkinnoissa. Tämäkään ei aina riitä, sillä arvovaltaisimpienkin lehtien toimituksia on onnistuttu johtamaan harhaan. Toinen helpotusta tuova menettely on se, että kirjoittajat raportoivat avoimesti toimitukselle ja lukijoille mahdolliset objektiivisuuttaan vaarantavat yhteydet. Moni lehti käyttää tätä menettelyä johdonmukaisesti. Yhteyksien ei välttämättä tarvitse estää kiinnostavan artikkelin julkaisemista, sillä lukijat pystyvät ottamaan sidoksien mahdolliset vaikutukset huomioon, jos ne on kerrottu.
Raja merkityksettömien ja merkityksellisten eturistiriitojen välillä on epäselvä. Ääripäät voi kuitenkin hahmottaa helposti. Lahjaksi saatu kynä, kassi tai tarkoin suunnattu kongressimatka-avustus tuskin horjuttavat uskoa tutkijan puolueettomuuteen. Tilanne on toinen, jos tutkijalle huomattavaa taloudellista tukea tuottava yhteydenpito tiettyyn yritykseen on jatkunut vuosia ja yritys on voinut hyödyntää myönteisiä löydöksiä tai kannanottoja liiketoiminnassaan.
Neljä kansainvälisesti johtavaa lääketieteellistä lehteä aikoo nyt yhteisrintamassa häätää sivuiltaan kirjoittajat, joilla on merkittäviä kytköksiä aiheensa taustalla epäasiallisesti hääriviin kaupallisiin yrityksiin. Myös Suomessa tulee vaatia kirjoittajia kertomaan avoimesti ne tahot, jotka ovat tavalla tai toisella tukeneet julkaistavan tutkimuksen tekemistä. Suomen pienikokoisessa tiedeyhteisössä nämä yhteydet tunnetaan tai aavistetaan usein silloinkin, kun niitä ei tuoda julki tai yritetään peitellä.
Erilaisia sidoksia on lähes mahdotonta välttää minkä tahansa ammatin harjoittamisessa. Tutkijan on kuitenkin pystyttävä elämään sidoksiensa kanssa siten, etteivät ne heikennä tai murenna yleistä luottamusta hänen tieteelliseen toimintaansa ja lopulta koko lääketieteellisen tiedeyhteisön tutkimustyöhön.
Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Timo Klaukka
