1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tutkijat aikovat selvittää, auttaako nopea keskusteluapu kuormittuneita terveydenhuollon työntekijöitä
Ajan­kohtai­sta

Tutkijat aikovat selvittää, auttaako nopea keskusteluapu kuormittuneita terveydenhuollon työntekijöitä

Suunnitteilla on Työterveyslaitoksen ja FinnHELP-palvelun yhteistutkimus.

Tutkijat aikovat selvittää, auttaako nopea keskusteluapu kuormittuneita terveydenhuollon työntekijöitä Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Jos terveydenhuollon ammattilainen saa kuormittuessaan nopeaa matalan kynnyksen keskusteluapua, tuoko se helpotusta ja ehkäiseekö se ongelmien pahenemista?

Tätä on tarkoitus tutkia Työterveyslaitoksen ja FinnHELP-palvelun yhteistyönä.

FinnHELP on ensihoidon ja päivystyksen työntekijöiden yhdistyksen FinnEMin projekti, joka käynnistyi koronapandemian alettua keväällä 2020. FinnEMin puheenjohtaja, akuuttilääketieteeseen erikoistuva Eeva Tuunainen halusi järjestää tukea paineen alla työskenteleville työntekijöille.

Videoyhteyden kautta käytäviä keskustelukertoja ammattilaisen kanssa on 1–5.

Mallia halutaan levittää

Tutkimukseen otetaan terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ottavat yhteyttä FinnHELP-palveluun.

Hankkeella on kuitenkin koronatilannetta laajempi merkitys. Taustalla on tieto, että alalla on paljon kuormittuneisuutta ilman pandemiaakin.

– Esimerkiksi lääkäreistä viidesosalla on merkittävä riski työuupumukseen, sanoo vanhempi tutkija, PsT Sampsa Puttonen Työterveyslaitokselta.

Jos nopea keskusteluapu osoittautuisi hyväksi tuen malliksi, olisi perusteltua ottaa se käyttöön laajemmin. Ennen mallin levittämistä tarvitaan tutkimustietoa.

FinnHELP-palvelun kaltaisesta matalan kynnyksen ennaltaehkäisevästä avusta ei Puttosen mukaan ole juuri tutkimustietoa.

Tutkijat haluavat selvittää, vaikuttaako se työssä jaksamiseen, työkykyyn ja kuormittuneisuuden kokemiseen.

Jos vaikuttaa, tuki olisi sekä kustannustehokasta että ennaltaehkäisevää.

– Toimintamalli ei perustu siihen, että henkilö on ollut pitkään kuormittunut, pyöritellyt asioitaan ja viettänyt unettomia öitä, vaan tällä pyritään antamaan ensimmäinen apu siihen, että henkilö lähtee oikeaan suuntaan.

Tärkeä osa keskusteluapua on, että se on helposti saatavissa, ei pitkän prosessin takana.

Puttonen toivoo, että matalan kynnyksen keskusteluapu hälventäisi osaltaan leimautumisen pelkoa.

– Työssä voi kuormittua. Se ei ole henkilön omaa heikkoutta, vaan monille meistä tulee sellaisia tilanteita työelämässä eteen. Työelämä ei välttämättä ole reilua, ja kun kuormitus kasvaa haitalliseksi, tarvitaan ratkaisuja. Tämä on yksi sellainen.

Lue myös

Rahoitus on auki

Ensimmäisessä pilottivaiheen tutkimuksessa osallistujat vastaavat stressi- ja ahdistuskyselyyn kolme kertaa: heti avun jälkeen, kolmen kuukauden päästä sekä kuuden kuukauden päästä.

Pilottivaiheeseen haetaan 40 tutkittavaa.

Tarkoitus on tutkia myös palvelun lähestyttävyyttä, tarpeellisuutta ja hyväksyttävyyttä. Myös palvelun kehittämistarpeet selvitetään.

Tutkimuksen yksi tavoite on saada lisää julkisia resursseja terveydenhuollon työntekijöiden ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön, jos palvelu osoittautuu toimivaksi.

Puttonen arvioi, että aineisto on mahdollista kerätä noin puolessa vuodessa. Tutkimusbyrokratia on jo pitkällä, mutta isompaa rahoitusta hankkeelle ei vielä ole. Hakemuksia on sisässä.

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, ensimmäisiä tuloksia on luvassa ensi vuonna.

Nyt suunnitelmissa on tutkia terveydenhuollon työntekijöitä, mutta Puttosen mukaan vastaavan keskusteluavun käyttö ja tutkiminen saattaisi olla mielekästä muillakin aloilla kuten sosiaalihuollossa ja pelastusalalla.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-uudistus muuttaa TAYS Sydänsairaalan toimintaa

Myöskään Länsi-Pohjan sairaala ei voi jatkaa nykyisessä muodossa.

Ajassa
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistaan suomeksi

Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Ajassa
Anne Remes Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Neurologian professori Anne Remes valittiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi.

Ajassa
Hannu Halilalle lääkintöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi lääkintöneuvoksen arvonimen varatoiminnanjohtaja, dosentti, LKT Hannu Halilalle.

Ajassa
Automatisoituva teknologia auttaa diabeteksen hoidossa

Elämä on täysin ­vapautunut hybridipumpun käyttöönoton jälkeen, kertoo Anna-Kaisa Tuomaala.

Kolumni
Toisaalla, toiste

Aikuiseksi kasvaa niin varkain, kirjoittaa Janna Rantala.