Sota on raakaa, siinä vuotaa veri.

Tämä on viime aikojen sodissa laajentunut sairaaloihin ja humanitaariseen työhön. Punainen risti ei ole enää rauhaan jätettävä symboli. Se on merkki hyökätä.

Toimittajamme Tiiamari Pennanen vieraili huhtikuun alussa Sotilaslääketieteen keskuksessa Riihimäellä.

Ylilääkäri Markus Lyyra arvioi hänelle, että jos rakennuksen ympärillä alkaa nykysodassa pörrätä ambulanssia ja helikopteria, ei mene kauaa, kun vastapuoli tekee sinne tulikeskityksen.

Ajan kulkua on armeijassa seurattu.

Riihimäellä oli meneillään poikkeusolojen ensihoidon harjoitteluviikko lääkintäkokelaille.

Lue lisää: Piilossa ja liikkeellä

Harjoitukset tehtiin ennen teltoissa, mutta Ukrainan sota on opettanut, että parempi paikka hätäkirurgialle on rakennus tai piilo maan alla suojassa drooneilta. Paikallaan voi pysyä korkeintaan muutaman tunnin.

Vammat ovat raaistuneet ja kuljetukset vaikeutuneet. Etulinjassa on pakko viettää pitkiä aikoja vaikeasti haavoittuneiden kanssa.

Päätöksiä elämästä ja kuolemasta vailla unta, kuten artikkelimme tiivistää.

Kaiken tämän keskelle lääkäreitä joutuisi kriisioloissa Suomessakin.

Riittäisikö heitä?

Puolustusvoimien ja akuuttilääketieteen kouluttajien vastaus on kyllä. Siviilipuolella jouduttaisiin priorisoimaan, mutta sotaolojen tarpeisiin lääkäreitä on tarpeeksi (1).

Maanpuolustus myös kiinnostaa. Puolustusvoimien luennot ovat vetäneet sairaaloissa ja koulutuksissa kuulijoita hyvin.

Ensiksi lääkärin tulee varmistaa, että armeijan tiedot hänen taidoistaan ovat oikeat. Näin hänet voidaan sijoittaa maanpuolustusta parhaiten tukeviin kriisiajan tehtäviin ja kertausharjoituksiin.

Maanpuolustuksen rinnalla on tärkeä edistää rauhaa.

Olemme juuri julkaisseet verkkosivuillamme lääketieteen lehtien kansainvälisen yhteiskirjoituksen . Kirjoitus vetoaa toimimaan sen puolesta, että Maailman terveysjärjestö WHO saisi valtuuden tuottaa uusia todisteita ydinsodan vaaroista.

Aloitteen kirjoitukseen teki Nobel-palkittu Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestö.

Asiasta äänestää WHO:n päättävä elin toukokuussa. Suomi ei ole lyönyt lukkoon kantaansa.

Tämän päivän sodat eivät saa peittää alleen maailman suurinta terveysuhkaa. Ydinsodan vaikutuksista tarvitaan uutta tietoa, jotta julkinen huoli pysyisi yllä ja saisi johtajien päät kääntymään.

Ydinaseiden määrä on vähentynyt, mutta ihmiskunta ei ole turvassa.

Nykyarsenaali vastaa 146 000:ta Hiroshiman pommia.