Biotribologian dosentti Vesa Saikon sormet syyhyävät. Saikko tutkii Aalto-yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa työkseen tekonivelten kulumista. Nyt hän haluaisi saada käsiinsä kohua aiheuttaneen ASR-tekonivelmallin nähdäkseen miten se on kulunut.

Biotribologian tavoitteena on kehittää materiaaleja, jotka kestäisivät potilaan koko eliniän. Tekonivelten löystymisen yleisin syy on nivelproteesin pinnoiteaineen kuluminen käytössä. Mikroskooppiset kulumispartikkelit aiheuttavat haitallisia kudosreaktioita ja voivat johtaa uusintaleikkaukseen. Uusintaleikkausten osuus on arviolta 10-20 % kaikista tekonivelleikkauksista. Ne ovat kalliimpia ja vaikeampia kuin primaarileikkaukset.

Saikon tutkimusryhmä on kehittänyt kulumisen tutkimiseksi aiempaa tehokkaampia tutkimusmenetelmiä ja -laitteita, joista kaksi on lisensoitu kaupalliseen käyttöön. HUT4-lonkkanivelsimulaattori simuloi kävelyä. Kerralla saadaan testattua 12 lonkan tekoniveltä, jotka pannaan kävelemään yötä päivää parin kuukauden ajan.

Saikon ylpeydenaihe on yksinkertainen ja tehokas tekonivelmateriaalien testaamiseen kehitetty uusi SuperCTPOD-koelaite, jolla voidaan ajaa kerralla 100 kulumistestiä, kun aiemmin kulutuskoelaitteissa on ollut 1-6 testiasemaa.

- SuperCTPOD on jo saatu käyttöön nivelproteeseja valmistavaan yritykseen Sveitsiin, nivelproteesimateriaalien valmistajalle Hollantiin, akateemiseen biotribologialaboratorioon Isoon-Britanniaan ja tribologisia testauspalveluja tarjoavaan yritykseen Belgiaan.

Suomessa ei toimi yhtään tekonivelten valmistajaa, joten biotribologien kaupalliset yhteistyökumppanit ovat ulkomailla. Suomessa asennetaan kuitenkin noin 10 000 lonkkanivelproteesia ja saman verran polvinivelproteeseja vuosittain, joten kotimainen tieto kulumisesta tulee tarpeeseen.

Kokonaan eroon uusintaleikkauksista?

Tekonivelleikkauksia on tehty Suomessa 1960-luvulta asti. Vasta 1980-luvun lopulla alettiin kuitenkin järjestelmällisesti tutkia kulumista. Kun Saikko aloitti tekonivelten kulumisen tutkimisen Suomessa 23 vuotta sitten, hänestä tuli alan pioneeri Suomessa.

- Tilanne on huomattavasti parantunut sinä aikana, kun itse olen kulumista tutkinut, Saikko kertoi Suomen Akatemian tiedeaamiaisella.

Tekonivelten ongelmat paljastuvat usein vasta pitkän ajan kuluessa, joten yllätyksiä voi tulla vielä jatkossakin. Saikko ei uskalla arvioida, koska uusintaleikkauksista päästäisiin kokonaan.

- Mutta uskoisin, että 10-20 vuoden kuluttua olemme huomattavasti lähempänä tilannetta, jossa uusintaleikkauksia ei tarvittaisi ollenkaan.