FINRISKI-tutkimus tekee millintarkkaa tiedettä suomalaisista mitoista. 40 vuotta sitten aloitettu verenpainetasojen tutkimus edellyttää, että mittaus on yhä tehtävä vanhalla kunnon ­elohopeamittarilla.

FINRISKI-tutkimus on suomalainen erikoisuus, joka juhlistaa 40-vuotista historiaansa keväällä työn merkeissä. Tänä vuonna tammi-maaliskuussa on kerätty kehon mittoja, verta ja virtsaa sekä elämäntapatietoja liki 10 000 suomalaiselta yhteensä 88 kaupungissa ja kunnassa.

- Takavuosina tunnolliset suomalaiset saapuivat tutkimuksiin, kun kutsu kävi. Nykyisin etenkin nuorten miesten saaminen on niin vaikeaa, että pelkäämme tilastollisen luotettavuuden vaarantumista. Onneksi nyt näyttää siltä, että kaikkia ikäryhmiä saadaan riittävästi, kertoo kenttätutkimuksen vetäjä, erikoistutkija Katja Borodulin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

- Muissa maissa väestötutkimuksia voi pitkittää, mutta meillä kerran keskitalvella aloitettu tutkimus on toistettava aina talvella. Kylmä kohottaa muun muassa verenpaineita, joten kesätulokset eivät olisi vertailukelpoisia, Borodulin toteaa.

Millintarkat mitat ja mittaajat

Nelisenkymmentä työntekijää on 10 viikon urakan aikana todella kovilla. Tutkimushoitajat kiertävät ympäri maata, jottei kukaan viivy yhdessä kaupungissa liian kauan. Näin eliminoidaan yhden hoitajan työtapojen vaikutus mittaustulosten luotettavuuteen.

Tätä on edeltänyt yhdeksän päivän koulutus, jossa on opeteltu kaikki tutkimusmenetelmät, jotta ne olisivat täysin yhdenmukaiset.

- Elohopeaverenpainemittarin käyttöä opeteltiin parityönä, ja jokaisen korvat ja silmät herkistettiin samalle taajuudelle. Tarkkaa yhdenmukaisuutta edellytetään myös vyötärö-lantiomittauksessa, eikä esimerkiksi painon ja pituuden mittauksissakaan sallita erilaisia työtapoja, kuvailee Katja Borodulin.

Borodulin kertoo, että vaikka vertailtavuuden vaatimus on ehdoton, tehdään tekniikan kehittyessä myönnytyksiä. Esimerkiksi CRP-tutkimus vaihdettiin uuteen ja sensitiivisempään, ja kolesterolimittaukset ovat nykyisin erottelevampia.

- Niin hienoa kuin olisi mitata paljon kaikenlaista, uudet testit ovat myös kustannuskysymys. Jos D-vitamiinitason mittaus maksaa kahdeksan euroa, se voi jo olla kipuraja.

- Myöskään elämäntapakysymyksiä tai ruokapäiväkirjoja ei voi sisällyttää määrättömästi, mutta aina jotain uutta tulee mukaan. Tänä vuonna kysytään sähkötupakan käytöstä, kertoo Katja Borodulin.

Aineistosta on moneksi

Yksin PubMed-tietokanta löytää kymmenen viime vuoden ajalta 83 lääketieteellistä tutkimusta, joissa on hyödynnetty FINRISKI-aineistoja nimeltä mainittuina. Vuoden 1992 jälkeen FINRISKI-aineistosta on julkaistu kaikkiaan yli 500 tieteellistä artikkelia tai kirjaa.

FINRISKI-tutkimuksen ainutlaatuisuus piilee paitsi pitkässä aikajanassa, myös tutkimuksen laajuudessa ja tulosten vertailtavuudessa. Esimerkiksi 2000-luvun lopulla havaittiin, etteivät perinteiset sydän- ja verisuonitautien riskitekijät enää riittäneet selittämään sairastamisen muutoksia ja sosioekonomisia eroja. 30 vuoden seurannassa havaittiin vapaa-ajan liikunnan lisääntyneen erityisesti naisten parissa huimasti, mutta työssä fyysinen aktiivisuus suorastaan romahti. Kahvin ja sydäntautien yhteys kumottiin viime vuonna.

Alun perin FINRISKI keskittyi etsimään kansantautien, etenkin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, mutta tutkijoiden mielenkiintoa on riittänyt muillekin elämänaloille. Aineistosta onkin muun muassa saatu selville, että miehet oleskelevat työ- ja vapaa-ajallaan enemmän ulkona pakkasessa kuin naiset. Tiedetään myös, että 1990-luvulla pohjoiskarjalaisilla aikuisilla oli vähemmän hampaita suussa kuin samanikäisillä helsinkiläisillä. Sosioekonomiasta havaittiin yhteys vaihdevuosiinkin: vähiten koulutetuilla menopaussi alkaa aiemmin.

Vuodesta 1972 lähtien toteutettu FINRISKI-tutkimus on sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin suuntautunut väestötutkimus, jonka keskeisenä tavoitteena on palvella valtakunnallisena riskitekijäseurantana. Väestön terveysriskien ja kansantautien vähentäminen on Suomen terveyspolitiikan keskeinen tavoite, jonka toteutumisen seurannassa FINRISKI-tutkimusten avulla saadut tiedot suomalaisväestön riskitekijöiden muutoksista ovat olleet avainasemassa.

- Luotettavaa vertailukelpoista tietoa esimerkiksi kolesterolin, verenpaineen tai painon väestötason muutoksista ei ole muista lähteistä saatavissa, korostaa Katja Borodulin.