Turun yliopistollisessa keskussairaalassa kokoontuu parhaillaan kaksi johtoryhmää: nykyisen ja tulevan sairaalan. Tyks 2013 -johtoryhmä piirtää uutta sairaalaa, jossa potilaan hoito tapahtuu prosesseissa.

Hankkeet usein tulevat ja menevät jättämättä suuria jälkiä, mutta TYKS aikoo myllertää organisaationsa perusteita myöten.

- Meiltä katoavat nykyiset klinikat, ja potilaat hoidetaan kahdeksalla toimialueella, jotka jakautuvat useampiin vastuualueisiin. Toimialueiden johtajat on nimitetty vuoden 2012 loppuun asti, samoin ylihoitajat. Vastuualueille tulee aikanaan omat lääkärijohtajansa.

- Toimialuejohtajat ovat tulosvastuullisia lääkäreitä, joilla on paljon vastuuta, mutta nyt myös valtaa, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja

Olli-Pekka Lehtonen

.

Muutoksen syvyyttä kuvastaa sekin, että nyt Lehtonen keskittyy puolentoista vuoden kuluttua aloittavan uuden sairaalan luomiseen. Johtajaylilääkäri

Turkka Tunturi

toimii sairaanhoitopiirin johtoryhmän puheenjohtajana ja Lehtonen vetää Tyks 2013 -johtoryhmässä.

- Tämä organisaatiomuutos on poikkeuksellisen hyvin resursoitu ja käytämme myös ulkopuolista konsulttityövoimaa. Jokaisella työntekijällä on ollut alusta alkaen mahdollisuus ottaa kantaa uudistuksiin, joita on pyritty todella juurruttamaan jokaisen työntekijän tasolle, Olli-Pekka Lehtonen painottaa.

"Näin sen pitäisi mennäkin"

Tuki- ja liikuntaelinten toimialueen johtaja, ortopedian ylilääkäri

Petri Virolainen

ottaa uudistuksen vastaan hyvillä mielin.

- Lääkärin näkökulmasta potilas saa nyt parasta mahdollista hoitoa juuri sillä hetkellä, kun potilas on lääkärin "käsissä". Mutta potilaan näkökulmasta esimerkiksi pitkät hoitojonot tai klinikalta toiselle pallottelu eivät ole hyvää hoitoa.

- Uudessa sairaalassa potilas tietää aina, kuka hänen hoidostaan on vastuussa. Vaikka esimerkiksi selkäpotilaan hoito vaatisi usean erikoisalan osaajien kohtaamista tai konsultointia, se ei muuta potilaan asemaa prosessissa. Potilasta hoidetaan aina selkäkeskuksessa, ja sinne myös lähetetään kaikki selkäpotilaat hoitoarvioon huolimatta siitä onko hoito konservatiivista vai operatiivista. Viime kädessä vastuullinen lääkäri on aina toimialuejohtaja, Virolainen kuvailee.

Vaikka vastuualueet on muokattu tautiryhmittäin, lääketieteen erikoisalat eivät katoa TYKS:sta.

Petri Virolainen sanoo, että tulevaisuudessa jokaisella erikoislääkärillä on todennäköisesti yksi päävastuualue, mutta jollakin voi olla 2-3 prosessia hallussaan. Oma spesiliateetti on pääroolissa, mutta tarvittaessa toimialueen lääkäri voi joutua paikkaamaan muissakin prosesseissa. Ortopediassa ja kirurgiassa spesialiteetit näyttävät kapenevan koko ajan, mikä voi pahimmillaan häivyttää käsitystä potilaan kokonaisvaltaisesta hoitamisesta. Toisaalta paluuta yleiskirurgiaan ei enää ole.

Raha tuo vastuuta

- Potilaan hoitaminen on entistä enemmän moniammatillista tiimityötä, jossa esimerkiksi aivohalvauspotilaan tutkimukseen ja hoitoon saattavat osallistua niin neurologi, neurokirurgi, verisuonikirurgi kuin toimenpideradiologikin, toteaa neurotoimialueen johtaja, professori

Risto O. Roine

.

Merkittävä osa neurologisista potilaista tulee TYKS:iin päivystyksen kautta. Vastikään perustettu Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos on se sairaalan osa, jossa tehdyt ratkaisut vaikuttavat kouriintuntuvasti toimialueiden työhön.

- Päivystyksen substanssiosaaminen tulee luonnollisesti toimialueilta. Esimerkiksi neurokirurgit päivystävät merkittävän osan ajastaan, se kuuluu työn luonteeseen. Toimialueilla on siten oltava myös valta vaikuttaa päivystyksen toimintaan, painottaa Roine.

Jos aivohalvauspotilaan diagnoosi viivästyy, potilaan ennuste heikkenee, minkä lisäksi hän kuormittaa toimialueen kukkaroa.

Jokainen toimialue on tulosvastuullinen TYKS:n osa, joka käy kuntien kanssa rahoitusneuvotteluja. Se hankkii tarvitsemiaan palveluita muilta yksiköiltä, kuten laboratoriosta ja kuntoutuksesta.

Toimialue ei silti ole erillinen saareke. Jos esimerkiksi tuleva TYKS:n ja terveyskeskuksen yhteispäivystys säästäisi eikä palkkaisi riittävästi erikoislääkäreitä, potilaita päätyy liian huonossa - tai liian hyvässä kunnossa - vuodeosastoille. Vastuualueiden ylilääkärit ja toimialuejohtajat eivät pysy tulostavoitteissaan, vaan joutuvat tahtomattaan säästökuurille.

Sekä Virolainen että Roine muistuttavat talousvastuun mukana tulevasta vallasta. Toimialueen sisällä johtajalla on valtaa liikutella resursseja potilaiden tarpeiden mukaan, nykyisiä jähmeitä rakennelmia ei ole uudistusten tiellä. Raha ei kuitenkaan voi olla ainoa onnistumisen mittari, vaan hoidon laatua tullaan mittaamaan eri tavoin.

- Tarkoituksena on, että tuottamamme palvelut ovat hoitosuositusten mukaisia, ne ovat yhdenmukaisia ja toiminta on kaikilta osin läpinäkyvää ja vertailtavissa, kiteyttää Petri Virolainen.