Lehti 15: Ajan­kohtai­sta 15/1999 vsk 54 s. 2010

TYKS:ssa sepelvaltimoahtaumia tutkitaan kaikukuvauksella

Sepelvaltimoiden pallolaajennus- ja leikkaushoito perustuu kaikkialla maailmassa angiografiaan. Sille on kuitenkin yritetty kehittää vähemmän invasiivisia vaihtoehtoja, joissa vältettäisiin myös varjoaineen käyttö ja säteilyrasitus. Nyt TYKS:ssa on otettu kliiniseen käyttöön - ensimmäisenä maailmassa - veren virtausnopeuksia mittaava sepelvaltimoiden väridopplerkaikukuvausmenetelmä, jolla ahtaumatkin voidaan todeta verettömästi.

Dopplerkaikututkimus on jo aiemmin vakiintunut mm. kaulasuonten ensisijaiseksi tutkimusmenetelmäksi, mutta läpimitaltaan pienet, sydämen kaarevalla pinnalla mutkittelevat sepelvaltimot ovat hankalampi kuvauskohde. Ensimmäiset tutkimustulokset transtorakaalisesta kaikukardiografiasta vasemman sepelvaltimon laskevan haaran virtausnopeuksien mittamisessa julkaistiin vasta viime vuonna Japanista. TYKS:n laajemmin sepelvaltimot kattavan kuvausmenetelmän on kehittänyt erikoislääkäri Markku Saraste.

Turussa on tehty vielä julkaisematon tutkimus sepelvaltimoiden virtausmittauksista magneettikuvauksella, PET-tutkimuksella ja kaikukuvauksella, ja siinä havaittiin, että rintakehän päältä tehty kaikukardiografia osoittaa virtauksen yllättävän hyvin. Vertailu koronaariangiografioihin on osoittanut kuvaustulokset erittäin hyviksi. Käytössä on uusinta tekniikkaa edustava herkkä ultraäänilaite.

Kaikututkimusta on aiemmin sovellettu sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan rasituskaikukardiografiassa, jossa selvitetään sydänlihaksen supistumishäiriöitä. Sepelvaltimoita on tutkittu myös kaikututkimusmenetelmillä, joissa anturi viedään ruokatorveen tai suonen sisään. Transtorakaalisen kaikukuvauksen etuna näihin nähden on noninvasiivisuus.

Sepelvaltimoiden noninvasiivisten tutkimusmenetelmien kehittelyssä kiinnostuksen kohteena ovat olleet erityisesti magneettikuvauksen mahdollisuudet. Väridopplerkaikukuvaus ei anna sen tavoin tietoa suonen rakenteesta, mutta sillä on muita etuja.

Lue myös

- Magneettikuvauksessa tieto saadaan muutaman sentin pätkissä, kun taas kaikututkimuksessa kokenut tutkija pystyy hahmottamaan jatkuvuutta anturia kääntämällä. Kaikukuvauslaitteisto on helppo tuoda potilaan luo, kun taas magneettikuvaukseen potilas täytyy viedä erikseen. Kaikukuvaus on myös edullisempi, toteaa ylilääkäri Jaakko Hartiala TYKS:sta.

TYKS:ssa sepelvaltimoiden kaikukuvauksia tehdään nykyään lähes päivittäin. Akuuttitilanteissa sepelvaltimovirtauksen tarkistaminen kaikukuvauksella auttaa nopeasti suuntaamaan jatkotutkimuksia. Lisäksi kaikukuvauksella tutkitaan potilaita, joille on tehty pallolaajennus ja joilla laajennuskohdan epäillään uudelleen ahtautuneen.

- Kaikukuvausmenetelmällä on voitu säästää potilaita sepelvaltimoiden varjoainekuvaukselta. Pallolaajennus- ja leikkaushoitopäätökset tehdään kuitenkin edelleen koronaariangiografian perusteella, sanoo Hartiala.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030