Yhtään erikoisalaa tai lääkärin tehtävää ei ole virallisesti määritelty raskaaksi työksi.

Kuormittaako lääkärin työ? Moni lääkäri varmasti vastaa "kyllä" oman kokemuksensa pohjalta, mutta virallisesti mitään tehtävää tai erikoisalaa ei ole määritelty psyykkisesti tai fyysisesti raskaaksi.

Luokitusta eri lääkäriryhmien työn rasittavuudesta on vaikea laatia, sillä tehtävissä on suurta sisäistä hajontaa, sanoo ylilääkäri Jukka Kivekäs työeläkeyhtiö Varmasta.

Esimerkiksi syöpälääkärin työn voitaisiin katsoa aiheuttavan henkistä kuormitusta, mutta Kivekkään mukaan näin ei tapahdu aina.

– Monet syöpälääkärit tekevät paljon vuorovaikutteista työtä, mutta on myös avovastaanottoa, jossa potilaskontakti ei ole niin läheistä.

Kivekkään mukaan työn rasittavuus on sidoksissa myös aikaan. Esimerkiksi päivystystyö on ollut erilaista eri vuosikymmeninä, samoin sen rasittavuus.

Minkäänlaisia rekistereitä lääkärin työn raskaudesta ei ole. Aiheesta on tehty tutkimusta, esimerkiksi Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Lääkäriliitto ovat selvittäneet eri erikoisaloilla koettua kuormittavuutta.

Lääkärin työolot ja terveys 2015 -kyselytutkimuksessa yli kolmasosa lääkäreistä tunsi olevansa usein tai hyvin usein ylikuormittunut. Joka viides lääkäri koki vakavan työuupumuksen vaaran, riski oli suurin neurologian ja psykiatrian aloilla.

Osa-aikatyö keventää

Jukka Kivekkään tiedossa ei ole tapausta, jossa lääkärin työn kuormittavuuden raameja olisi testattu käytännössä esimerkiksi työeläkehakemuksen muodossa.

– Hakemukset liittyvät selkeästi johonkin sairauteen ja siitä aiheutuvaan toimintakyvyn alenemaan. Joissakin tapauksissa on mahdollista muuttaa lääkärin työnkuvaa, jotta hän voisi jatkaa työelämässä. Esimerkiksi kumiallergiaan sairastuneen anestesiologin työnkuvaa voi muuttaa koulutuksen kautta, jotta leikkaussalityötä ei tarvitse tehdä.

Myös osittainen vanhuuseläke voi ratkaista kuormittavuuteen liittyvät ongelmat. Kivekkään mukaan lääkäreille työnkuvan muutoksia tehdään jonkin verran, lääkärin koulutus antaa siihen paljon mahdollisuuksia.

Kyseenalaisena erikoisuutena vakuutusyhtiössä näkyy "käytäväkonsultaatioihin" perustuva omahoito, jonka takia kaikissa lääkärien eläkehakemuksissa ei ole yhtä huolellista dokumentaatiota kuin muiden ammattiryhmien kohdalla.

– Tämä ei ole yleistä, mutta uskon ja toivon, että ilmiö jää historiaan nuorempien sukupolvien myötä, Kivekäs toteaa.

Saako lääkäri työuraeläkettä?

Ylilääkäri Jukka Kivekäs on pohtinut paljon työn kuormittavuutta uuden eläkelajin suunnittelutyössä. Vuoden 2017 syksyllä tulee haettavaksi erityinen työuraeläke, jonka myöntäminen perustuu muun muassa työn raskauden arviointiin.

Kriteerit ovat tiukat. 63 vuotta täyttäneellä hakijalla tulee olla takana 38 vuotta melkein keskeytymätöntä uraa raskaassa ja kuluttavassa työssä sekä työkykyä alentava sairaus. Raskaan työn ammatteja ei laissa listata, vaan raskaan työn piirteitä. Yksi niistä on erityisen vaativa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttava vuorovaikutteinen työ. Tämän kriteerin voisi arvioida liittyvän esimerkiksi psykiatrian alaan.

Kivekäs kertoo, että näin saattaa olla.

– Lain perustelutekstien mukaan tällainen kuormittava piirre on mahdollisesti esimerkiksi vaativissa sosiaali- ja terveysalan tehtävissä, kuten saattohoitotyössä, päihdehuollossa ja psykiatrisessa laitoshoidossa. Koko työuran pitäisi kuitenkin koostua tällaisesta vaativasta työstä.

Poikkeuksellisen henkisen kuormituksen nojalla työuraeläkettä hakevan psykiatrin pitäisi siis olla aloittanut psykiatrin työt 25-vuotiaana ja uran koostua kokonaan laitoshoidon tehtävistä.

Jukka Kivekäs arvioi, että lääkäreiltä tulee hyvin vähän työuraeläkehakemuksia. Uuden eläkelajin tarve on noussut esiin fyysisesti raskaan työn ammattiryhmistä. Hakijan tulee itse kuvata työnsä sisältö, työterveyslääkäriltä tai terveyskeskuslääkäriltä tarvitaan terveydentilaan liittyvä lausunto B.

Kuva: Sami Perttilä