Työterveyshuollossa olisi tartuttava määrätietoisemmin kuntoutukseen ohjaamiseen, ennen kuin työntekijä joutuu pitkittyvien sairauslomien kierteeseen, katsovat työeläkekuntoutusta selvittäneet tutkijat.

Työkyvyttömyyttä voidaan ehkäistä tehokkaammin, kun kuntoutustoimet aloitetaan ajoissa. Lähes kaksi kolmesta kuitenkin koki kuntoutuksensa alkaneen liian myöhään, osoittaa Eläketurvakeskuksen tutkimus työeläkekuntoutuksen toimivuudesta.

Mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyyden uhka ja kuntoutuksen tarve jäävät tutkimuksen mukaan yhä monesti havaitsematta. Mielenterveyskuntoutus alkaa usein vasta kun työkyvyttömyyden uhka on jo toteutunut, eli henkilö on siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle.

Monilla työpaikoilla työterveyshuolto ei informoi riittävästi kuntoutusmahdollisuuksista työpaikkaa eikä työkyvyttömyyden uhkaamaa työntekijää. Työterveyshuolloissa olisi määrätietoisemmin paneuduttava kuntoutukseen ohjaamiseen ennen työntekijän joutumista pitkittyvien sairauslomien kierteeseen, tutkijat toteavat.

– Kuntoutukseen kannattaa panostaa, sillä nykyiselläänkin se nostaa työssä jatkamisen todennäköisyyttä ja osallistujat ovat motivoituneita, toteavat tutkijat.

Joka kolmas kuntoutusohjelma raukeaa tai keskeytyy. Keskimääräistä useammin keskeytyy työttömänä olleiden kuntoutus. Heillä ei ole työterveyshuoltoa tukenaan eikä työpaikkaa mihin palata.

Vuonna 2010 työeläkekuntoutukseen osallistui 9 700 ihmistä ja noin 23 000 ihmistä siirtyi määräaikaiselle tai jatkuvalle työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkekuntoutukseen käytettiin 70 miljoonaa euroa vuonna 2010, työkyvyttömyyseläkkeisiin kului samana vuonna 2,4 miljardia euroa.

Kuva: Pixmac