Työterveyshuolto on julkisuudessa ratkaisijan asemassa, kun on kyse työurista tai työkyvystä. Miltä vaatimukset näyttävät työterveyslääkärin silmin?

Jos yrityksen tavoitteena on hyvinvoiva henkilöstö, on työterveyslääkärin helppo tehdä työtään, vastaa Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen puheenjohtaja

Riitta Sauni

.

Työelämän huonontumisesta, työssä käyvien henkisestä kuormittumisesta ja toisaalta tarpeesta pidentää työuria puhutaan paljon. Työuupumus ja masennus vievät väkeä ennenaikaiselle eläkkeelle, uni- ja masennuslääkkeitä kuluu yhä enemmän, työpaikkojen ilmapiiriongelmista kerrotaan ahdistavia tarinoita. Maaliskuun alussa kolmikantainen työterveyshuoltotyöryhmä esitti, että työterveyshuollon painopiste on asetettava työkyvyn edistämiseen ja työurien pidentämiseen. Suuria tavoitteita.

Työterveyslääkäri ei silti näe tilannetta toivottomana: paljon on tehtävissä ja paljon jo tehdäänkin.

- Masennukseen työelämässä on selvästi havahduttu. Tietoisuus on lisääntynyt ja nyt opetellaan hoitamaan uupumusta ja masennusta aktiivisesti, näkee Työterveyslaitoksen erikoislääkäri ja Keskon vastaava työterveyslääkäri

Helena Rossi

.

Työelämä ei yksin syyllinen

Helena Rossi on ollut kouluttamassa valtakunnallisesti työterveyshuollon henkilöstöä masennuksen hyvään hoitokäytäntöön Työterveyslaitoksen sivuvirkansa nimissä.

Hän ei lähtisi suoraan syyttämään työelämää masennuksesta. Paremminkin on niin päin, että masentuneita on ollut aina, mutta nykyajan kiivastahtisessa työelämässä heidän on vaikeampi pysytellä mukana.

- Työelämä on muuttunut. Kiire on lisääntynyt, työ tullut pirstaleisemmaksi ja on paljon uuden oppimista. Väsyneet ihmiset eivät pärjää yhtä hyvin ja uupuneena vuorovaikutustaidot voivat kärsiä. Asiat nähdään negatiivisesti, herkistytään, asioista ja sanomisista tulee henkilökohtaisia ja siitä voi seurata jopa työyhteisötason konflikteja. Siksi niihin puuttuminen ja yksilöiden hoitaminen on tärkeää. Samalla palvellaan koko työyhteisöä, pohtii Rossi.

Samalle kartalle hoidon suhteen

Sauni näkee, että työterveyslääkärin on helppo tehdä työtään, kun työnantajalla ja työterveyshuollolla on yhteiset tavoitteet. Helpommin ne löytyvät, kun asioista keskustellaan kylliksi.

- Jos yrityksen tavoite on taloudellisen tuloksen tekeminen hinnalla millä hyvänsä, työterveyshuollon on aika vaikea puhua työhyvinvoinnista.

Tällaisiakin työnantajia löytyy, vaikka on olemassa terveystaloustieteellistä näyttöä siitä, että työterveyshuoltoon paneutuminen on taloudellisesti kannattavaa.

Helena Rossi uskoo, että kun toimijoita on nyt koulutettu valtakunnallisesti, väki alkaa päästä samalle kartalle työuupumuksen ja masennuksen hoidon suhteen.

- Nykyään ollaan tietoisia siitä, mitkä tekijät ajavat henkiseen huonovointisuuteen ja psyykkiseen oireiluun. Joudumme tarvelähtöisesti arvioimaan henkistä kuormitusta paljon enemmän kuin fyysistä kuormitusta, Rossi sanoo.

Tilanteita kuoritaan kuin sipulia

Entä jos työpaikalla yksinkertaisesti vaaditaan kohtuuttomia? Onko työterveyshuollolla mahdollisuuksia puuttua liikaan työhön?

- En näe mitään muuta estettä puuttua työn teettämisen tapoihin kuin sen, että asiakas itse kieltää ottamasta yhteyttä työnantajaan, Sauni sanoo.

- Jos henkilö sanoo, että työtä on liikaa, kysytään mitä esimies siitä sanoo. Usein selviää, ettei henkilö ole puhunut esimiehelle asiasta mitään, vaikka esimies olisi ihan mukava, ja silloin meidän tehtävämme on rohkaista, että mene nyt kertomaan, Rossi sanoo.

Rossi kuvaa työpaikan hankalien tilanteiden selvittämistä kuin sipulin kuorimiseksi.

- Kuuntelemme tarinat työpaikalta ja avaamme niitä. Jos ihminen valittaa uupumusta työssä, niin diagnosoidaan mistä on kyse: onko töitä liikaa, soveltuvatko työtehtävät tälle ihmiselle, millainen on motivaatio, onko työympäristössä kaikki kunnossa? Asenne on ratkaisukeskeinen.

Usein voi olla niin, ettei työ olekaan suurin syyllinen uupumukseen, mutta uupumus näkyy työssä.

- Kuormitustilanteessa on yleensä pyrittävä muokkaamaan sekä yksilön omaa suhtautumista työhön että työjärjestelyjä. Ellei näihin voida vaikuttaa, palaavat yksilön oireet pitkänkin sairausloman jälkeen, sanoo

Eliisa Mäenpää

, tamperelainen työterveyshuollon erikoislääkäri, LT ja luottamuslääkäri.

Mäenpään mielestä ennaltaehkäisevän työn mahdollisuudet ovat kuitenkin hyvät.

- Nykyään yksilövastaanotolle hakeudutaan usein jo ennakoivasti, jolloin sairauslomaa ei aina tarvita lainkaan.

Uupunut ei näe ulospääsyä

Työterveyslääkärille on tuttua tilanne, jossa vastaanotolle tulee lopen uupunut ihminen, joka ei näe mitään mahdollisuutta tilanteensa korjaamiseen. Eliisa Mäenpään mukaan ennuste on kuitenkin hyvä, mutta pikakelausnappulaa ei ole.

- Tukitoimet arvioidaan aina yksilöllisen tarpeen mukaan ja tarpeelliset työjärjestelyt useimmiten onnistuvat käytännössä.

Jos työssä selkeästi tarvitaan muutoksia, silloin on työterveysneuvottelun paikka. Siinä ovat läsnä työterveyshuolto, työnantaja ja työntekijä.

- Työterveyshuollossa me näemme, että työ on monelle terapiaa, kun se räätälöidään työkyvyn mukaan. Siksi on tärkeää keskittää sairauslomat työterveyshuoltoon. Sen myötä ne lyhenevät, koska me tunnemme työn ja pystymme sommittelemaan sairauslomat sen mukaisesti, Rossi näkee.

Entä voiko pätkätyöläinen pitää puoliaan?

Riitta Sauni muistuttaa, että pätkätyöläiset ja heidän erityistarpeensa täytyisi muistaa ottaa huomioon. Pätkätyöläistä ei saisi kuluttaa loppuun liialla työllä ilman, että hänellä on mahdollisuus kieltäytyä.

- Mutta mitä siitä sitten seuraa, jos pätkätyöläinen oikeasti sanoo ei? On tietysti uhka, ettei työsuhdetta enää jatketa, pohtii Sauni.

- Asia on tiedostettu, ja kyllä heidänkin puoliaan yritetään pitää.

Selkeä ei aivodopingille

Hiljattain julkisuutta saivat väitteet dementia- ja ADHD-lääkkeiden käytöstä epäinhimillisen tiukkatahtisessa työssä.

- Ei minun eikä kenenkään tuntemani kollegan tietoon ole tullut sellaista. Sehän olisi lääkkeiden väärinkäyttöä. En usko että sellaista tapahtuu Suomessa, hämmästelee Sauni.

Myöskään Keskon Helena Rossi ei usko väitteen todenmukaisuuteen.

- Noita lääkkeitä ei edes saa ilman laajoja diagnostisia tutkimuksia. Olisi hoitovirhe määrätä niitä muuten. Lisäksi ihmiset suhtautuvat varauksellisesti lääkkeiden käyttöön, vaikka esimerkiksi IT-alalla mennään tiukoilla, Rossi sanoo.

Unilääkkeitä ihmiset Rossin mukaan pyytävät ja käyttävät. Taustalla on kiirettä ja stressiä, mutta toisaalta myös huonoja elämäntapoja, liikkumattomuutta ja päihteitä. Myös masennuslääkkeitä käytetään paljon.

- Toisaalta masennuskin on yleistä ja lääkkeet ovat olennainen osa hoitoa. Toivottavasti ei kuitenkaan ole niin, että aina kirjoitettaisiin masennuslääkkeet, kun henkilö kertoo olevansa työstä uupunut, Sauni pohtii.

- Puhutaan paljon siitä, että ihmiset voivat töissä huonosti. Kuitenkin suurin osa työssä käyvistä ihmisistä voi hyvin. Työ tukee pystyvyyttä ja itsetuntoa. Työttömät voivat paljon huonommin ja heillä on enemmän masennusta kuin työssä käyvillä, muistuttaa Rossi.

Onnistumiseen tarvitaan kolme

Työpaikoilla on omia varhaisen puuttumisen malleja, joihin esimiehet on koulutettu ja joiden tavoitteena on, että sairauslomilta vältyttäisiin. Myös valtiovalta kannustaa työnantajia ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Päivittäisessä perustyössään työterveyshuolto kiinnittää henkiseen jaksamiseen huomiota ja sitä myös mitataan erilaisten mittareiden avulla.

- Työterveyslääkäriyhdistyksen kanta on, että haluamme tehdä yhä enemmän ennaltaehkäisevää työtä ja puuttua työkykyongelmiin ennen kuin niistä on tullut todellisia ongelmia, sanoo Riitta Sauni.

Käytännössä tämä vaatii kaikkien kolmen osapuolen, työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon, myötämielisyyttä.

- Jos yksi kolmesta ei lähde mukaan, sitten on vaikea onnistua.

Sauni myöntää, että henkisen jaksamisen asiat ovat edelleen hankalampia mitata ja puuttua kuin perinteiset fyysiset ja kemialliset vaarat.