Terveyskeskuslääkäri Eija Vihanninjoki tietää kokemuksesta, että työstressiin voi vaikuttaa itse. − Olen yksinkertaisesti päättänyt luopua jatkuvasta kiireen tunnusta ja opetellut tuntemaan rajani, Vihanninjoki sanoo.

Eija Vihanninjoki kuuluu siihen lääkärijoukkoon, joka tutkimusten mukaan kärsii kaikkein yleisimmin liiasta työstressistä − eli terveyskeskuslääkäreihin. Hän työskentelee Oulun Kontinkankaan terveysasemalla.

Erilaiset työhyvinvointitutkimukset kertovat, että monen terveyskeskuslääkärin työtä leimaavat useat stressitekijät: jatkuva kiire, vaativa ja vaihteleva potilasaines, haasteet potilassuhteissa sekä vaikuttamismahdollisuuksien niukkuus.

− Ei kuulosta ollenkaan yllättävältä, että moni meistä väsyy. Työn hektisyys on lisääntynyt aivan selvästi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, Vihanninjoki toteaa.

Hänen mielestään kiire ja stressi johtuvat suureksi osaksi perusterveydenhuollon kasvaneista velvoitteista. Resurssit eivät ole lisääntyneet läheskään samassa suhteessa.

− Erikoissairaanhoidosta siirtyy meille koko ajan haastavampia potilaita ja kontrolleja. Monen asian hoitamiseen ei akuuttiaika tai edes lääkärin peruskoulutus tahdo riittää. Selvitettävää siis riittää ennen ja jälkeen potilaan käynnin. Työläitä, runsaasti toimistoaikaa vaatia lausuntoja on myös paljon.

Asenne ratkaisee

Eija Vihanninjoki on löytänyt eväät stressin hallitsemiseen kriisin kautta. Hän kertoo sen jälkeen muuttaneensa ennen kaikkea omaa asennettaan. Vaikka työaika ja myös potilasmäärä ovat pysyneet suunnilleen entisinä, kuormitus ei enää tunnu liialliselta.

− Olen yksinkertaisesti päättänyt luopua jatkuvasta kiireen tunnusta. Teen rauhassa homman kerrallaan ja pidän pieniä hengähdystaukoja, vaikka listalla odottaisi paljon asioita. En myöskään enää syyttele itseäni siitä, etteivät aikataulut aina pidä.

− Joskus tämä tarkoittaa työpäivän venymistä hieman loppupäästä, minkä hyväksyn. Huolehdin kuitenkin tarkasti, että kaikki ylityöt tulee otettua vapaina.

Vihanninjoki korostaa myös delegoinnin ja tiiviin hoitaja-lääkäriyhteistyön merkitystä stressin hillitsijöinä.

Esimiehellä suuri vaikutus

Erikoistutkija Tarja Heponiemi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta painottaa esimiestyön vaikutusta lääkäreiden stressaantuneisuuteen. Hänen mukaansa jo pelkät esimiehen hyvät käytöstavat saattavat heijastua merkittävästi työyhteisön ilmapiiriin ja tätä kautta jaksamiseen.

− Kyse on varsin yksinkertaisista ­asioista, kuten ystävällisestä ja kunnioittavasta kohtelusta.

Tunne keskinäisestä oikeudenmukaisuudesta on kaikkien työyhteisöön kuuluvien tärkeä voimavara.

Heponiemi rohkaisee aloittamaan liialliseen stressiin puuttumisen niistä asioista, joihin on mahdollista vaikuttaa nopeasti ja yksinkertaisin keinoin.

− Osa lääkärintyön stressi­tekijöistä on sellaisia, että niiden kanssa on vain elettävä. Esimerkiksi potilasmateriaalin haastavuuteen tai resurs­sien yleiseen rajallisuuteen ei esimies tai kukaan muukaan voi juuri vaikuttaa. Mutta jokaisella on mahdollisuus kohdella työkavereita reilusti.

Mari Vehmanen
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Lue koko juttu perjantaina 7.9.2012 ilmestyvästä Lääkärilehdestä.