• Minna Pihlava

Työsuhteet ja ohjaus lisääntyvät yksityisellä

Sote myllää lääkärien työmarkkinoita sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Työsuhteet ja ohjaus lisääntyvät yksityisellä Kuva 1 / 8
               

Lääkärien työmarkkinoille on tiedossa myllerrystä, jos sote-keskusmalli valinnanvapauksineen tulee. Potilaat valitsevat sote-keskuksensa, joita avataan, laajennetaan tai supistetaan kilpailutilanteen mukaan. Samalla lääkäreiden tarve niissä lisääntyy tai vähenee.

Miltä tilanne näyttää yksityissektorilla?

Jos työsopimuksen ­teksti herättää ­epäilyksiä, Laura Lindholm kehottaa ­kysymään neuvoa ­Lääkäriliitosta.

Terveyspalveluyritysten edustajien mielestä töiden loppumista ei tarvitse pelätä.

– Vanha totuus on, että hyvälle lääkärille aina töitä on, sanoo Pihlajalinnan Pirkanmaan aluejohtaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Jussi Korkeamäki.

Töitä on luvassa siksikin, että lääkärien tarve perusterveydenhuollossa kasvaa. Näin ainakin arvioi Mehiläisen julkisten palvelujen liiketoimintajohtaja, LL Markku Näreneva. Hän perustelee arviotaan sillä, että sote-uudistuksen yksi tavoite on parantaa palvelujen saatavuutta perusterveydenhuollossa.

Sote-uudistuksen epäselvä tulevaisuus on jossain määrin jähmettänyt työmarkkinoita.

– Meidän vinkkelistä katsottuna ihmiset ovat sementoituneet sinne julkiseen virkaan, koska he eivät tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, Näreneva sanoo.

Työsuhteet muuttuvat

Työsuhteiden muoto on jo muutoksessa, vaikka sote-uudistuksen toteutumisesta ei ole varmuutta.

Lääkärit työskentelevät työsuhteessa yhä enemmän myös yksityissektorilla, vaikka ammatinharjoittajuudella vankka jalansijansa edelleen onkin. Työsuhteet ovat myös pidempiä kuin aiemmin. Tätä mieltä on Jussi Korkeamäki.

Merkittävä syy tähän ovat ulkoistukset, joissa yritykset hoitavat julkisen terveydenhuollon tehtäviä.

Korkeamäki uskoo, että työsuhteet julkisissa ja yksityisissä sote-keskuksissa hioutuvat aikanaan samantyyppisiksi, jos sotekeskus-malli toteutuu. Toistaiseksi yksityisellä on kuitenkin hänen mielestään selkeä valttikortti käytössään.

– Yksityinen puoli on pystynyt olemaan ketterämpi ja joustavampi kannustavien palkkamallien rakentamisessa, alkuvuodesta vielä Sastamalan terveyskeskuksen ylilääkärinä työskennellyt Korkeamäki sanoo.

Kun sote-keskukset kilpailevat sekä potilaista että hyvistä työntekijöistä, kustannusvaikuttavuus ja kannustinten merkitys korostuvat entistä enemmän.

Terveystalon toimitusjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Yrjö Närhinen on samoilla linjoilla. Hän myös kaipaa lisää malleja itsenäisen ammatinharjoittamisen ja työsuhteisen kuukausipalkan välimaastoon. Sellainen olisi esimerkiksi palkkamalli, johon liittyy selkeät tulospalkkiot.

Myös työnkuvien räätälöintiin kannattaa hänen mielestään satsata. Käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi nuorille lääkäreille liikkumisen mahdollisuuksia tai kirurgille mahdollisuutta syventyä tiettyyn leikkaustyyppiin.

Ajatus pohjaa aiempaan työkokemukseen.

– Taustani on monikansallisessa päivittäistavarakaupassa. Siellä suuret yritykset pyrkivät rakentamaan yksilölle mielekästä urapolkua, jotta työntekijä näkisi, että hänen kannattaa investoida aikansa ja panoksensa tähän kyseiseen yritykseen, Närhinen sanoo.

Raha ei ratkaise

Kun työntekijöistä kilpaillaan, raha tai työaikajoustot eivät yksin ratkaise.

Ihmiset arvostavat hyvää työilmapiiriä, työyhteisöä ja johtamista, räätälöityjä työnkuvia, kehittymismahdollisuuksia, mielekkäitä työkaluja ja osa myös etätyöskentelymahdollisuuksia, luettelevat kuin yhdestä suusta kaikki juttuun haastatellut terveyspalveluyritysten edustajat.

Mehiläisen henkilöstöjohtajan Anu Kolarin mukaan vaikutusmahdollisuudet omaan työhön lisäävät myös osaltaan työpaikan houkuttelevuutta, samoin se, että hyviä malleja levitetään muihinkin yksiköihin.

Näin on Mehiläisen pyörittämillä terveysasemilla tehty esimerkiksi diabeteksen hoidon vaikuttavuuden mallin ja suorien antikoagulanttien käyttöönottomallin kanssa.

– Sillä on iso merkitys, että voi vaikuttaa omaan työhön, kokee että tehtyä työtä arvostetaan ja pystyy osaamistaan myös levittämään, Kolari sanoo.

Yksityinen haluaa kouluttaa

Mehiläisen Markku Näreneva toivoo, että yksityiset saavat nykyistä tukevamman jalansijan lääkärien koulutuksessa. Tällä hetkellä esimerkiksi yleislääketieteen erityiskoulutuksen (YEK) terveyskeskuspalvelu pitää suorittaa työsuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään.

Kouluttautumismahdollisuus lisää hänen mielestään työnantajan houkuttelevuutta.

Anu Kolari muistuttaa, että yksityinen sektori kouluttaa työterveyshuoltoon erikoistuvia jo nyt.

– Kouluttajana toimiminen on myös yksi roolimahdollisuus lääkärin urapolulla, hän sanoo.

Närenevan mielestä koulutusta pitää yhtenäistää kansallisesti.

– Näen, että saadaan tasalaatuisempaa koulutusta, kun se strukturoidaan jokaisen yliopiston kanssa ja yksiköiden kanssa samaan muottiin, hän sanoo.

Jousto kiinnostaa

1. Miksi kiinnostuit yksityissektorista?

2. Miten arvioit mahdollisen sote-uudistuksen vaikuttavan työjärjestelyihisi yksityispuolella?

3. Mitä huonoja puolia yksityislääkärin työssä on?

Janne Kanervisto

yleislääketieteen erikoislääkäri

Yksityislääkärina kokoaikaisesti vuodesta 2012

Työskentelee kahdessa lääkärikeskuksessa Hämeenlinnassa ja uniklinikassa Tampereella

1. Oman työn hallinta on kaiken A ja O, että pystyy itse säätelemään työn ja vapaa-ajan, perheen ja harrastusten tasapainon. Voi aloittaa päivän tarvittaessa myöhemmin ja tehdä illalla vähän pidempään, kun on pieniä lapsia. Se on iso plussa.

2. Tämä on vaikea kysymys, koska sote-uudistus on semmoinen soppa. Uskon, että omat työt tulisivat ennemminkin lisääntymään kuin vähenemään. Näkisin, että kokeneelle yleislääkärille työtä aina löytyy. Katsotaan, mitä sote-uudistus tuo tullessaan ja sitten sopeudutaan tilanteeseen. En hirveästi murehdi sitä etukäteen.

3. Loman pitäminen on kallista ja on paljon vakuutus- ja muita juoksevia kuluja. Siitä huolimatta koen, että tässä pystyy vähintään saman verran pitämään lomia kuin julkisella puolella. Kaikki koulutukset täytyy myös maksaa itse, mutta niistä ei voi eikä kannata tinkiä.

Katri Käyrä

työterveyshuollon erikoislääkäri

Ihmiset ovat ­sementoituneet ­julkiseen ­virkaan, koska he eivät tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Markku Näreneva

Kokoaikaisessa työsuhteessa terveyspalveluyritykseen Oulussa vuodesta 2016

1. Yksityissektori tarjosi mielenkiintoista työnkuvaa.

2. Työterveyshuollon järjestämistavan ja sisällön muuttumiseen on sote-uudistuksen yhteydessä varauduttava, mutta oletan työni sisällön pysyvän ennallaan työterveyshuollon erikoislääkärin tehtävissä. Sote-uudistus aiheuttanee jo nyt muutoksia yrityksien valmistautuessa uudistukseen muun muassa yrityskauppojen myötä.

3. En näe työssä erityisiä huonoja puolia. Työhöni liittyvät sopimukset on solmittu siten, että olen tyytyväinen ja eroa esimerkiksi kunnallisella työskentelyyn ei juuri ole.

Hannu Virtanen

neurologian erikoislääkäri

Työskennellyt vajaat kaksi vuotta puolet viikosta Kirkkonummen terveyskeskuksen kuntoutuslääkärinä ja pitänyt neurologin yksityisvastaanottoa ammatinharjoittajana Helsingissä

1. Siirryin toistakymmentä vuotta sitten julkisesta erikoissairaanhoidosta yksityiseen kuntoutuslaitokseen, koska halusin perehtyä vaativaan neurologiseen laitoskuntoutukseen. Kun ikää karttui ja samalla työtahti kasvoi, halusin löytää työnkuvien yhdistelmän, joka mahdollistaisi joustavammin työmäärän säätelyn ja monipuolisen työn sisällön.

Silloin sattui löytymään sopiva kuntoutuslääkärin osa-aikainen tehtävä julkiselta sektorilta. Yksityisvastaanoton aloittaminen onnistui myös nopeasti. Nyt vajaat pari vuotta tällä yhdistelmällä työskenneltyäni tämä yhdistelmä on edelleen juuri sopivan tuntuinen.

2. En usko, että sote-uudistus kovinkaan paljon vaikuttaa erikoislääkärin ammatinharjoittajana toimimiseen. Merkittävä osa yksityispotilaistani tulee työterveyshuollon konsultaatiolähetteillä. Lisäksi yritysten ja yksityisten ihmisten sairauskuluvakuutukset ovat yleistyneet. Jo nyt merkittävä osa yksityispotilaitteni laskutus tapahtuu edellä mainittujen tahojen kautta.

3. Mitään odottamattomia huonoja puolia en ole kohdannut. Aluksi oli vaikeaa arvioida yksityissektorin työtulon määrää ennakkoveroa ja YEL-maksua varten, mutta pidemmän päälle vakaa tila on alkanut löytyä. Ammatinharjoittajan on tietysti itse myös maksettava esimerkiksi erikoisalan koulutukset.

Tarkkana työsopimusten kanssa

Lääkäreillä ei ole yksityissektorin kattavaa työehtosopimusta. Siksi työsuhteeseen ryhtyvän kannattaa olla tarkkana työsuhteen ehdoista sovittaessa, sanoo Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm.

Joskus sopimuksiin saatetaan ympätä esimerkiksi salassapitoehtoja tai kilpailukieltoja, jotka eivät yleensä sinne kuulu. Näitä voi olla johtavassa asemassa olevilla tehtävän vuoksi, mutta ei peruslääkärin työtä tekevillä, Lindholm sanoo.

Kun työehtosopimusta ei ole, kannattaa olla tarkkana muun muassa siitä, miten vuosilomat määräytyvät, maksetaanko lomarahaa ja miten sairausajan palkka maksetaan.

– Nämä ovat paremmat työehtosopimuksissa kuin minimilainsäädännössä, Lindholm sanoo.

Jos työsopimuksen teksti herättää epäilyksiä, hän kehottaa kysymään neuvoa Lääkäriliitosta.

Ammatinharjoittajuus säilyy

Ihmiset käyttävät tulevaisuudessakin omaa rahaa terveyspalveluihin ja perinteinen ammatinharjoittajuus säilyy, arvioi Mehiläisen Markku Näreneva.

Sote-uudistus voi tuoda potilaita yksityislääkäreille asiakassetelien kautta. Myös terveysvakuutukset kattanevat osan kustannuksista myös tulevaisuudessa.

Hakijoita on nyt enemmän

Avoimiin lääkärin tehtäviin on ollut hyvin hakijoita, kertoo Mehiläisen Markku Näreneva.

– Selkeästi näkyy, että lääkäreiden saatavuus on suurien kurssien valmistuttua parantunut, hän sanoo.

Tampereen allianssimallin hyvinvointikeskuksen kymmeneen lääkärin tehtävään oli yli tuplasti hakijoita. Keskus starttasi tänä vuonna.

Trendi näkyy hänen mukaansa myös siinä, että kesätöitä sovitaan jo vuodelle 2020.

Syrjäseuduilla on edelleen haastetta saada riittävästi lääkäreitä.

Hyvistä tekijöistä on silti aina kilpailua, etenkin tilanteissa, joissa paikkakunnalle perustetaan uusi lääkäriasema.

– Asiantuntijasta on aina kova kilpailu. Yhtä kova kilpailu on loistavista tilintarkastajista, insinööreistä ja koodareista, Terveystalon Yrjö Närhinen muotoilee.

Ohjausta odotettavissa

Yksityislääkärin työhön on odotettavissa lisää työnantajan ohjausta, arvioi Terveystalon Yrjö Närhinen.

Hän antaa kuvitteellisen esimerkin.

Yhden potilaan palvelulupaukseen sisältyy, että hän pääsee vastaanotolle kahdessa viikossa. Toisen potilaan hoidon maksaa yritys, joka haluaa hänet takaisin töihin nopeasti ja on valmis maksamaan nopeasta palvelusta.

– Ei ole enää niin, että potilas kuin potilas käsitellään samalla tavalla. Tämä on iso muutos. Yrityksen tehtävä on pitää huoli siitä, että lääkärillä on mahdollisimman selkeästi tämä tieto käytössään, Närhinen sanoo.

Lisää aiheesta

Teatteri opetti kohtaamista
Liike Nytin sote-malli kehittäisi nykyjärjestelmää
Lääkintöneuvos Raimo Kekkonen aloittaa THL:n arviointipäällikkönä

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Uutta tietoa klotsapiinin haittavaikutusten farmakogenetiikasta

Yhteyksiä löytyi klotsapiinin aiheuttaman syljenerityksen lisääntymisen, väsymyksen ja antikolinergisten oireiden ja tutkittujen geneettisten vaihteluiden välillä.

Ajassa
Lääkäriliitto: Tartuntataudeille alttiiden potilaiden hoidossa tulisi käyttää ensisijaisesti rokotettua henkilöstöä

Lääkäriliitto on antanut lausunnon hallituksen esitykseen tartuntatautilain muuttamisesta.

Tieteessä
Uutta tietoa klotsapiinin haittavaikutusten farmakogenetiikasta

Yhteyksiä löytyi klotsapiinin aiheuttaman syljenerityksen lisääntymisen, väsymyksen ja antikolinergisten oireiden ja tutkittujen geneettisten vaihteluiden välillä.

Tieteessä
Alzheimer-potilaat käyttävät unilääkkeitä ja vahvoja kipulääkkeitä yleisesti päällekkäin

Pitkäaikainen päällekkäiskäyttö oli yhteydessä muun muassa keuhkosairauksiin, osteoporoosiin ja aiemmin koettuun lonkkamurtumaan.

Ajassa
BMJ: Brexit aiheuttaa haittaa terveydenhuollolle

Lääkärijärjestöt vastustavat Brexitiä, koska pelkäävät Brexitin vaarantavan kansalaisten terveyden.

Ajassa
Harva terveyskeskus yltää suositukseen koululääkäreiden määrässä

THL selvitti henkilökunnan määriä perusterveydenhuollossa.

Ajassa
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus esittää alustayhtiön perustamista

Tavoitteena on luoda asiakaslähtöinen ja parhaita ammattilaisia houkutteleva kokonaisuus.

Ajassa
HYKS:n tapa perustaa uusia anestesialääkärin virkoja närästää

Aktiivivapaa pitäisi pitää päivällä ennen päivystysvuoroa.