Kognitiivis-behavioraalisen työstressirokotusmenetelmän avulla saadaan aikaan nopeasti hyviä tuloksia erityisesti silloin, kun työntekijä tuntee kuormittuvansa liikaa. Tällöin hoitava henkilö ja työntekijä ryhtyvät pohtimaan jo varhain työjärjestelyjä, -olosuhteita ja syitä kuormittumiseen. Pulmat ratkeavat yleensä muutaman käynnin aikana.

- Stressinsietokykyä pyritään lisäämään muun muassa siten, että työntekijä miettii hoitavan henkilön kanssa uusia ajattelu- ja käyttäytymismalleja. Vähitellen potilas alkaa soveltaa näitä tapoja käytäntöön. Esimiehet, potilaat ja hoitava taho pyrkivät muuttamaan työn stressaavia tekijöitä, kuvaa vastaava työterveyslääkäri

Kirsi Räisänen

Orionilta.

Hyviä tuloksia voidaan saavuttaa jo neljännellä tai viidennellä tapaamiskerralla, jos ongelmiin puututaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Keskivaikean ja vaikea-asteisen masennuksen hoitoon suositellaan noin 16 kerran hoitojaksoa. Mikäli kyseessä on vakava psykiatrinen oireyhtymä ja moniongelmainen potilas, tarvitaan kokeneen psykoterapeutin antamaa vuoden tai kahden pituista hoitoa.

- Yli 70 prosenttia kognitiivis-behavioraalista terapiaa saaneista työstressipotilaista paranee nopeasti, Kirsi Räisänen mainitsee.

Hänen mukaansa menetelmä sopii hyvin arkielämään, sillä siinä on selkeät hoito-ohjeet ja toimintaohjelma. Tämä työtapa aktivoi potilaan omia voimavaroja ja antaa myös hoitavalle henkilölle optimistisen otteen työhön.

Oppia kaivataan etulinjaan

Työstressi on EU-maissa toiseksi yleisin työhön liittyvä terveysongelma. Muun muassa ylipitkät työpäivät, epävarmuus, kiire, voimavarojen alimitoitus ja työn suuret vaatimukset aiheuttavat työstressiä.

- Kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian perusmenetelmin voidaan työstressiä potevaa työntekijää kuitenkin tukea tehokkaasti työterveyshuollossa. Nämä keinot kuuluvat työhön liittyvien stressi- ja mielenterveysongelmien viralliseen hoitosuositukseen esimerkiksi Hollannin perusterveydenhuollossa.

Kognitiivis-behavioraalista koulutusta tarvitaan työterveyslääkärien erikoistumisopintoihin suomalaisten työstressin ja masennuksen voittamiseksi.

Räisänen sanoo, että kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä käytetään tällä hetkellä liian vähän sekä työterveys- että perusterveydenhuollossa. Tällaista terapiaa saa nykyisin lähinnä Etelä-Suomen työterveyshuolloissa. Esimerkkinä näiden menetelmien menestyksekkäästä käytöstä hän mainitsee masennuksen hoito-ohjelman Vantaan terveyskeskuksessa.

- Ihannetilanne olisi se, että jo työperäisen stressin ensioireita hoidettaisiin työntekijän omassa työterveyshuollossa kognitiivis-behavioraalisin peruskeinoin, Kirsi Räisänen huomauttaa.

Koulutusta löytyy kiinnostuneille

Räisänen sanoo, että muun muassa Kognitiivisen psykoterapian yhdistys antaa lääkäreille terapiakoulutusta. Myös Työterveyslaitokselle on psykiatri

Katinka Tuiskun

mukaan suunniteltu kognitiivis-behavioraalisen terapian opetusta tuonnempana.

- Tässä lehdessä julkaistavan, kognitiivis-behavioraalista menetelmää käsittelevän artikkelin kirjoittajista

Kirsi Jänkälä

ja

Irma Karila

antavat kognitiivisen psykoterapian koulutusta.

Kaarina Roth

,

Kai Alhonen

ja minä koulutamme työstressirokotusmenetelmän käyttöön. Asiasta kiinnostuneet voivat ottaa meihin yhteyttä, kertoo Kirsi Räisänen.

Lue myös artikkeli, s. 2421-6.