Hyvä työterveysneuvottelu synnyttää suunnitelman ja osallistujissa paljon sisäistä seurustelua. Lääkäriltä neuvottelu vaatii taitoja, sillä hän tekee kaksoisroolin asiantuntijana ja puheenjohtajana.

Neuvottelun aiheetkaan eivät ole helppoja. Niissä vilahtelevat työnantajan miljoonat ja työntekijän loppuelämä.

Työterveysneuvotteluja käydään yleensä silloin, kun halutaan sopia työntekijän tulevaisuudesta pitkien sairauslomien jälkeen tai päihdeongelman takia. Pyrkimyksenä on työnantajaa ja työntekijää tyydyttävä sopimus, vaikka lähtökohdat voivat olla rajustikin erimieliset.

- Jotta syntyisi asianosaisten hyväksymä tulos, lääkärin kannattaa jo kokouskutsussa rajata aihe, neuvoi kliininen opettaja

Jarmo Heikkinen

Itä-Suomen yliopistosta. Aihe oli esillä Itä-Suomen Lääketiede 2010 -tapahtumassa syyskuun lopussa.

Neuvottelussa katsotaan tulevaisuuteen. Lääkäri-puheenjohtaja huolehtii, että kaikkien näkemykset tulevat esille tasapuolisesti ja keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä.

- Neuvottelu kannattaa konkreettisestikin pitää pyöreän pöydän ympärillä. Puheenjohtaja voi pyytää osallistujia kuvittelemaan, että he tuovat näkemyksensä yhteiseen tarkasteluun pöydän keskelle sen sijaan, että pyrkisivät suoraan vaikuttamaan johonkin osapuoleen.

Kehota kuuntelemiseen

Työterveysneuvottelun toivotaan aiheuttavan osallistujissa voimakkaan sisäisen seurustelun omien ennakkoasenteiden kanssa. Resonoiko uusi näkökulma mitenkään aikaisemman mielikuvani kanssa? Missä voin tulla vastaan ja mistä en voi luopua?

- Ainoastaan aktiivisen kuuntelemisen kautta osapuolet voivat tehdä suunnitelman, johon kaikkien on mahdollista sitoutua, totesi psykiatri, perheterapeutti

Pertti Hella

. Hän on laatinut suosituksia verkostoneuvotteluista yhdessä psykologi

Ilpo Kuhlmanin

kanssa Kuopion psykiatrisessa keskuksessa.

Hellalle tutuimpia ovat nelikantaneuvottelut, joissa mukana on myös psykiatrinen erikoissairaanhoito.

- On harmillista, että terapeutit ja lääkärit syyllistyvät mielipiteettömyyteen, vaikka kaikille olisi etua siitä, että he toisivat reippaasti esille ammatillisen näkemyksensä.

Muistio potilasasiakirjoihin

Työterveysneuvottelut päätyvät harvoin käräjille. Siltä varalta, että lääkärin tuntosarvet värähtävät neuvottelutilanteessa, asianajaja

Seppo Karvinen

neuvoo lääkäriä pyytämään potilaalta kirjallisen suostumuksen siitä, että hänen asioistaan ylipäätään saa puhua kokouksessa.

Neuvottelusta on syytä laatia muistio ja liittää se potilasasiakirjojen joukkoon. Malli muistioon löytyy STM:n sivuilta.

Tähän asti työterveyshuollon neuvottelut ovat sujuneet loistavasti, sillä niistä ei juurikaan tehdä kanteluita aluehallintovirastoille. Professori

Kimmo Räsänen

kuitenkin arvioi neuvottelujen vaikeutuvan ja kanteluidenkin lisääntyvän sitä mukaa, kun työuria pidennetään.

- Kolmikantaneuvotteluistahan ei ole mitään säädöksiä, vaan hyvät kokemukset ovat ohjanneet neuvottelukäytäntöön, kliininen opettaja Jarmo Heikkinen muistuttaa.