Ajan­kohtai­sta

Tytöt ja pojat oireilevat mielenterveysongelmissa eri lailla

Kahdeksanvuotiaiden lasten mielenterveyttä kartoittavalla tutkimuksella voidaan tunnistaa ne, jotka todennäköisesti päätyvät nuoruusiässä tai varhaisaikuisuudessa hoitoon psyykkisten ongelmien takia.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_A9526624_tytto_istuu.jpg

Kahdeksanvuotiaiden lasten mielenterveyttä kartoittavalla tutkimuksella voidaan tunnistaa ne, jotka todennäköisesti päätyvät nuoruusiässä tai varhaisaikuisuudessa hoitoon psyykkisten ongelmien takia.

Tutkimuksessa kartoitettiin kyselytutkimuksella lähes 6 000 kahdeksanvuotiaan psyykkistä hyvinvointia. Tämän jälkeen lasten psyykenlääkkeiden käyttöä ja psykiatrista sairaanhoitoa 12–25-vuotiaana seurattiin rekisteritietojen perusteella.

Sekä psyykenlääkkeiden käyttö että psykiatrisen sairaanhoidon tarve olivat yhteydessä kahdeksanvuotiaana tehdyssä tutkimuksessa havaittuihin oireisiin. Masennusoireet kahdeksanvuotiaana olivat sekä pojilla että tytöillä yhteydessä myöhempään masennuksen hoitoon. Myös rikkonainen perhetausta oli molemmilla sukupuolilla yhteydessä moniin erilaisiin psykiatrisiin hoitoihin nuoruudessa ja varhaisessa aikuisiässä.

Tytöt ja pojat oireilevat kuitenkin eri tavoin. Tytöillä lapsuuden masennus- ja ahdistuneisuusoireet sekä kiusatuksi tuleminen ennustivat psyykenlääkkeiden käyttöä ja psykiatrista sairaanhoitoa. Pojilla hoidontarvetta ennustivat erityisesti käytösongelmat: sääntöjen rikkominen, aggressiivinen käytös ja varastelu.

Väitöstutkimus osoitti myös, että 25 vuoden ikään mennessä 15 % tutkimukseen osallistuneista oli ostanut jotain psyykenlääkettä. Masennuslääkkeitä oli ostanut 12 % tutkituista.

Tutkimus vahvistaa aiempaa käsitystä lapsuusiän oireilun ja myöhemmän hoidontarpeen välisestä yhteydestä. Uutta tutkimustuloksissa oli lapsuusiän oireiden erilainen ennustearvo tytöillä ja pojilla.

Mielenterveysongelmien seulonta koululaisten terveystarkastusten yhteydessä voisi olla tarpeen. Väitöstutkimuksen tekijä, LL David Gyllenberg arvioi, että aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Mielenterveysongelmien seulonta ei saa johtaa leimautumiseen ja itseään toteuttavaan ennustamiseen. Näiden tutkimustulosten mukaan pojilla ja tytöillä pitäisi käyttää jossain määrin erilaisia kriteereitä.

LL David Gyllenbergin väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa 13.4.2012.

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030