Suurella osalla tyypin 1 diabetesta sairastavista hoitosuhde työterveyshuoltoon on hyvin löyhä, jos sitä on lainkaan, kertoo Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus.

Tyypin 1 diabetesta sairastavat arvioivat oman terveydentilansa huonommaksi ja työkykynsä hieman heikommaksi kuin työikäiset suomalaiset keskimäärin. He myös arvioivat jäävänsä eläkkeelle jonkin verran aikaisemmin kuin palkansaajat keskimäärin.

Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus selvitti tyypin 1 diabetesta sairastavien terveyttä, työkykyä ja sairauden salaamisen yleisyyttä.

Yhdeksällä kymmenestä tyypin 1 diabetesta sairastavasta oli työssään ainakin yksi sellainen riskitekijä, jonka yhteydessä on huomioitava diabeteksen hoitotasapaino tai hypoglykemian mahdollisuus. Yleisimpiä niistä olivat yksintyöskentely, fyysisesti raskas tai työkuormitukseltaan ennakoimattomasti vaihteleva työ, vuorotyö, ajoneuvon kuljettaminen ja korkealla työskentely.

Vaikka verensokeriarvoihin haitallisesti vaikuttavia tekijöitä esiintyy työssä yleisesti, vain harvalla työpaikalla oli tehty muutoksia työjärjestelyihin diabeteksen vuoksi. Tämä saattaa osittain johtua siitä, että yli neljännes kyselyyn vastanneista kertoi salanneensa diabeteksen työtoveriltaan joskus työuransa aikana.

Diabeteksensa olivat salanneet useimmin naiset, nuoret ja korkeamman koulutustason hankkineet. Vaikka sairaus salataan työkavereilta, siitä saatetaan kertoa esimiehelle.

Neljännes vastaajista ei ollut kertonut ollenkaan ja joka kymmenes vain vähäisesti diabeteksestaan ja sen oireista työterveyshenkilöstölle. Toisaalta neljä viidestä ei ollut käynyt kertaakaan diabetekseen liittyen työterveyshuollon vastaanotolla 12 viime kuukauden aikana. Lähes puolet vastaanotolla käyneistä oli sitä mieltä, ettei vastaanotolla otettu kantaa diabetekseen työn kannalta.

Suuri osa työssä käyvistä diabetespotilaista ei kuitenkaan edes tiennyt, missä heidän työterveyshuoltonsa on järjestetty, tai sitä ei ollut lainkaan järjestetty.

Tulosten perusteella työterveyshenkilöstön tietoisuus tyypin 1 diabetesta sairastavien työolosuhteista ja sairauden mahdollisesta vaikutuksesta yksilölliseen työkykyyn on puutteellinen. Tutkijoiden mukaan työterveyshuollon aktiivisuutta ja valmiuksia ottaa sairaus huomioon työkykyyn vaikuttavana tekijänä onkin lisättävä.

Tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin valtakunnallisena kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmänä olivat työikäiset, tyypin 1 diabeteksen sairastavat henkilöt. Heidät poimittiin satunnaisotannalla Kelan lääkkeiden erityiskorvausoikeusrekisteristä. Kyselytietoa syvennettiin teemahaastatteluilla.

Työelämässä on noin 20 000 henkilöä, joilta on diagnosoitu tyypin 1 diabetes.

Kuva: Panthermedia