Ulkoistamista ei vieläkään osata
Puutteellisesti valmistellusta ulkoistamisesta syntyy ongelmia. Monissa kunnissa koetaan yhä, ettei ulkoistamiseen liittyvää osaamista ole riittävästi.
Sijaistilanteen parantuessa ja lääkärivajeen hellittäessä ulkoistamistahti on hidastumassa. Lääkäriliiton viime syksynä tekemän terveyskeskuskyselyn mukaan terveyskeskusten lääkärintehtävistä 7 % on nyt ulkoistettu.
Laajinta ulkoistaminen on ollut terveyskeskuspäivystyksissä. Torstaina julkistetun perusterveydenhuollon barometrin mukaan hieman runsas 70 % päivystyksistä on osin tai kokonaan ulkoistettu. Samansuuntaisia tuloksia saatiin Lääkäriliiton terveyskeskuskyselyssä.
Barometriin vastanneet terveysjohtajat arvioivatkin, että päivystyksissä ulkoistusten maksimi on saavutettu. Sen sijaan diagnostisissa tukipalveluissa, terveydenedistämisessä sekä ajanvarauksellisessa vastaanottotoiminnassa ulkoistamista voisi vastaajien mielestä lisätä.
Osaamista pitäisi kuitenkin parantaa. Perusterveydenhuollon barometrissä puolet vastaajista arvioi, ettei heidän kunnastaan löydy riittävästi palveluiden hankintaosaamista. Eniten puutteita hankintaosaamisessa oli pienissä kunnissa.
Tämän viikon Lääkärilehdessä julkaistavassatutkimuksessa on vertailtu ulkoistettuja ja kunnan omassa hoidossa olevia terveysasemia Kouvolassa. Tutkimuksessa todetaan, että ongelmia ulkoistamisessa on syntynyt siitä, ettei ulkoistetulle palvelulle ole laadittu kyllin tarkkoja määritelmiä ja vaatimuksia. Myös ulkoistettujen palveluiden seurannan pitäisi olla määrätietoisempaa.
Miksi kunnat eivät osaa ulkoistaa, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Jussi Merikallio?
– Ulkoistuksissa keskitytään ehkä edelleen liikaa tekniseen suoritukseen ja korostetaan taloudellisia vaikutuksia laadun kustannuksella. Kunnat pyrkivät täyttämään hankintalain vaatimukset pilkulleen, etteivät joutuisi markkinaoikeuteen. Siinä voi jäädä sisältö toiseksi.
Omat ja ulkoistetut vertailussa
TtK Annareetta Vaara on kysellyt vielä julkaisematonta pro gradu -työtään varten 15 kunnan terveysjohtajilta kokemuksia ulkoistamisesta. Myös Vaaran haastatteluissa tuli ilmi, että monissa kunnissa koetaan, ettei osaamista ole tarpeeksi.
– Erityisesti pienissä kunnissa oli puutteita sopimusjuridiikan tuntemuksessa.
Vaaran tutkimuksessa liian nopea aikataulu ja liian vähäiset voimavarat nousivat esiin syinä tyytymättömyyteen tai jopa ulkoistamisen epäonnistumiseen. Tyytyväisimpiä olivat ne, jotka olivat tehneet pohjatyöt hyvin ennen kilpailutusta ja kirjanneet sopimukseen tarkasti, miten ongelmatilanteissa toimitaan.
Kunnat saavat Vaaran mukaan oppia ulkoistamiseen muiden kuntien kokemuksista. Myös ulkopuoliset yritykset tarjoavat kunnille palvelujaan esimerkiksi tarjouspyyntöjen tekemiseen.
Lääkäripula oli Vaarankin tutkimuksessa suurin syy ulkoistaa. Toisena tuli kustannussäästöjen tavoitteleminen. Joissain kunnista ulkoistamisen syyt olivat ideologisia.
– Ulkoistamisella pyrittiin esimerkiksi tehostamaan omia palveluita vertaamalla niitä ulkoistetun terveyskeskuksen toimintaan.
Hertta Vierula
Kuva: Daniel Kaesler/Pixmac