Unettomuus lisääntyy, mutta perinteisten unilääkkeiden käyttö vähenee. Niille on jo monta vaihtoehtoa, ja lisää on luvassa.

Unettomuus lisääntyy, mutta perinteisten unilääkkeiden käyttö vähenee. Niille on jo monta vaihtoehtoa, ja lisää on luvassa.

Unen asiantuntija Markku Par­tinen, miten nukuit viime yönä?

– Ihan hyvin. Nukun 7,5–8 tuntia. Jos uni ei tule, en yritäkään mennä nukkumaan. Luen, kuuntelen musiikkia tai katson televisiota, että saan kelattua pois.

Partinen jos kuka tietää mitä tehdä, kun uni ei tule. Neurologian dosentti ja Helsingin uniklinikan tutkimusjohtaja hoitaa todella ongelmaisia potilaita, jotka eivät välttämättä edusta tavallista unettomuutta.

Partinen on nähnyt, miten huonolla tolalla unettomuuden hoito on. Iso osa potilaista kokee, ettei heidän vaivaansa ole aiemmin otettu tosissaan. On myös niitä, joiden unettomuus on ylidiagnosoitu uniapneaksi.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Partinen ennustaa, että 10 vuoden kuluttua unettomuuden hoito on aivan toista kuin nyt.

Lääkehoidossa on käänne

Suomalaisten unilääkkeiden kulutus oli huipussaan 2000-luvun alussa. Käyttö oli Pohjoismaiden kärkitasoa. Viime vuosina kulutus on kääntynyt laskuun, kertoo Fimean tilasto.

Tilanne poikkeaa muista Pohjoismaista. Ruotsissa ja Norjassa käyttö lisääntyy edelleen.

Unettomuus on kuitenkin yhä yleisempää myös Suomessa. On arvioitu, että joka kolmas suomalainen kärsii ­vähintään tilapäisestä unettomuudesta.

Pari vuotta sitten uusittu Käypä hoito -suositus kannustaa unettomuuden lääkkeettömään hoitoon. Asiantuntijat uskovat, että lääkkeisiin turvaudutaan kuitenkin kovin usein. Unilääkkeiden tilalle vain on tullut muuta.

– Luulisin, että kokonaisuudessaan lääkkeiden käyttö on lisääntynyt. Hoidossa käytetään nyt masennuslääkkeitä pieninä annoksina ja muita psyykenlääkkeitä. Esimerkiksi mirtatsapiinia käytetään niin pieninä annoksina, että se ei näy suurena lisääntymisenä tilastossa, Markku Partinen kertoo.

Myös melatoniini syö unilääkkeiden suosiota. Geriatri Maaria Seppälän mukaan melatoniini on nyt suorastaan muotia vanhuspotilaiden unettomuuden hoidossa.

Määrää unilääkettä vain harvoin

Siirtyminen perinteisistä unilääkkeistä masennuslääkkeisiin on Partisen mukaan hyvä suunta, ja hän suositteleekin lääkäreitä kirjoittamaan potilaille perinteisiä unilääkkeitä vain harvoin.

Partinen uskoo, että vuosikymmenen päästä bentsodiatsepiineja käytetään selvästi nykyistä vähemmän, kun taas melatoniinin käyttö lisääntyy. Myös kognitiivisia menetelmiä ja antidepressantteja käytetään yhä enemmän. Tulossa on myös aivan uudentyyppisiä unilääkkeitä, joita tutkitaan parhaillaan muun muassa Helsingin uniklinikalla.

– Oreksiiniantagonistien alustavat tulokset ovat todella hyviä. Ne voivat tulla markkinoille jo 5 vuoden sisällä. Lisäksi tutkitaan histamiini-H1-antagonisteja, Partinen kertoo.

Lue koko juttu perjantaina 11.3. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Miia Soininen
Kuva: Plugi