Huippu-urheilijoiden astmalääkitys nousi taas hiihdon MM-kisojen alla uutisotsikoihin, kun norjalaishiihtäjä Marit Björgen "paljasti" astmalääkkeensä nimen.

- Astmalääkkeisiin liittyy edelleen hurjan paljon vääriä tietoja ja ennakkoluuloja, toteaa ylilääkäri Heikki Tikkanen Urheilulääketieteen säätiön Urheilulääkäriasemalta.

Björgenin lääkityksestä kertovissa uutisissa astmalääkkeen keuhkoputkia avaava vaikutus on sotkettu urheilijan suorituskykyyn. Björgenin suoritustehon on sanottu putoavan 20 prosenttia ilman lääkitystä.

- Astmaatikolla uloshengityksen huippuvirtaus (PEF) ja uloshengitetyn ilman sekuntikapasiteetti (FEV₁) usein alenevat kovan rasituksen yhteydessä. Huippu-urheilijan harjoittelulle tällä on iso merkitys etenkin silloin, kun kehitetään kovalla harjoittelulla maksimaalista hapenottokykyä.

- Mikäli keuhkoputkia avaavaa lääkitystä ei käytettäisi, antaisi astmaa sairastava urheilija kyllä ison harjoitteluedun terveille kilpakumppaneilleen. Lääkityksen avulla astmaatikko on samalla viivalla terveen kilpakumppanin kanssa, Heikki Tikkanen huomauttaa.

Astmalääkkeistä osa on kiellettyjen doping-aineiden listalla, ja ne ovat sallittuja vain käyttöluvan saaneille urheilijoille. Tikkasen mukaan terveelle urheilijalle niistä saatava hyöty on kyseenalainen, mutta esimerkiksi kortisonivalmisteita ja keuhkoputkia avaavia lääkkeitä on kyllä yritetty käyttää väärin. Siksi ne ovat päätyneet kiellettyjen listalle.

Suomen hiihtomaajoukkueen entisen lääkärin Harri Hakkaraisen mukaan suomalaishiihtäjienkin joukossa on muutamia astmaatikkoja, jotka käyttävät muun muassa keuhkoputkia avaavaa lääkitystä.

- Maailmalta kyllä kuulee kaikenlaisia huhuja myös terveiden urheilijoiden astmalääkkeiden käytöstä, mutta meillä on ollut äärimmäisen tarkka lääkityslinja. Jopa antibioottien käyttöä harkitaan tarkkaan, Hakkarainen kertoo.

Hakkarainen työskentelee nykyisin lääkärinä Venäjän jääkiekkoliigassa, mutta toimii Suomen jääkiekkomaajoukkueen lääkärinä ja konsultoi jonkin verran myös hiihtomaajoukkuetta.

- Urheilijoiden omakin näkemys antibiootteja kohtaan on tiukentunut takavuosista, kun ollaan tehty valistustyötä. Aiemmin antibiootteja pyydettiin lääkäriltä herkästi, mutta nyt ymmärretään bakteeri- ja virustulehdusten erot, kertoo Harri Hakkarainen.