Urheilulääkäriyhdistys tuomitsee Hiihtoliiton doping-toiminnan

Suomen Urheilulääkäriyhdistys tuomitsee jyrkästi viimeaikaiset doping-tapahtumat. Erityisesti yhdistys ilmoittaa haluavansa sanoutua irti toiminnasta, johon sen kaksi Hiihtoliiton palveluksessa ollutta jäsentä on liitetty.

Yhdistys on pyytänyt näiltä lääkäreiltä kirjallisen selvityksen heidän toiminnastaan Hiihtoliitossa ja osuudestaan suomalaisten hiihtäjien dopingin käyttöön Lahden MM-kisoissa. Jatkotoimista päätetään, kun selvitykset on saatu.

Urheilulääkäriyhdistys on toiminnassaan sitoutunut antidoping-työhön ja dopingin vastaiseen valistukseen, joten ei mitenkään ole hyväksyttävää, että lääkäri toimii päinvastoin dopingia edistäen, yhdistyksen julkilausumassa todetaan.

Yhdistys katsoo, että dopingin vastaisessa valistustyössä on yhä puutteita ja antidopingtyötä voidaan edelleen tehostaa.

Urheilulääkäriyhdistyksen tarkoituksena on edistää urheilijoiden ja liikunnan harrastajien terveyttä ja liikunnan turvallisuutta. Suurin osa yhdistyksen 500 jäsenestä toimii urheiluseurojen, joukkueiden ja yksittäisten urheilijoiden lääkärinä.

Urheilulääkäri käyttää vain niitä lääkkeitä ja menetelmiä, jotka ovat sallittuja. Hänen on tunnettava kielletyt lääkkeet ja etsittävä niihin turvalliset ja oikeat vaihtoehdot. Urheilulääkärin toimenkuvaan ei kuulu kehitellä tai antaa urheilijalle käyttöön menetelmiä tai aineita, jotka keinotekoisesti parantavat suorituskykyä, sanotaan julkilausumassa.

Urheilulääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Mölsä sanoo olevansa hämmästynyt ja ihmeissään tilanteesta.

-Urheilulääkärit eivät tee yhtään sen ihmeellisempää työtä kuin muutkaan lääkärit. Osa potilaistamme on huippu-urheilun parissa työskenteleviä kilpaurheilijoita, osa ihan tavallisia liikunnan harrastajia. Meidän erikoisosaamisemme näkyy siinä, että olemme perehtyneet näiden ihmisten työhön tai harrastukseen, hän sanoo.

- Me kuvittelimme, että urheilulääkäri tietää, mitkä keinot ovat kiellettyjä ja mitkä sallittuja, tietää, miten testataan ja mitä testeistä yleensä näkyy. Yllättävää on, että kollegat ovat jotenkin hämärtyneet tässä, että he ovat olleet tietämättömiä, kokemattomia tai ottaneet tietoisen riskin. Tätä emme vielä tiedä, Mölsä kuvaa Urheilulääkäriyhdistyksen hallituksen ajatuksia.

Mölsää harmittaa julkisen sanan ja varsinkin joidenkin kollegojen asenne, jolla koko urheilulääkärikunta leimataan dopingin kehittäjiksi.

- Voiko tästä tapauksesta vetää johtopäätöksiä koko urheilulääkärikunnan suhteen, kun Suomessa on 20 000 lääkäriä ja 500 urheilulääkäriä, hän kysyy.

- Tosin ryöpytys on tullut aika pieneltä taholta ja on ollut melko asiantuntematonta. Kollegatkaan eivät tiedä, mitä urheilulääkärit tekevät.

Dopingista sinänsä Mölsä ei ole yllättynyt.

- Riippuu siitä, miten laajasti asiaa tarkastellaan. Eri maissa ja eri lajeissa on edelleen erilaiset dopingsäännöt. Olen edelleen sitä mieltä, että Suomessa dopingia on todella vähän. Perustan tämän yli 15 vuoden päätoimiseen urheilulääkärin kokemukseen. Tunnen yhdistyksemme jäsenet yleensä hyvin. Itse en esimerkiksi ole koskaan joutunut asian kanssa mihinkään tekemisiin, hän sanoo.

- Kovin pitkälle ei pätevänkään liikuntafysiologin tietämys voi lääketieteessä riittää, eikä tavallisen yleislääkärinkään kiinnostus keinotekoiseen suorituskyvyn parantamiseen liene kovin merkittävää.

-Suomessa tehdään vuosittain 2 000 testiä, joista muutama on ollut positiivinen. On otettu tietämättä kiellettyä antihistamiinia tai yskänlääkettä, ja kehonrakentajat tai voimanostajat ovat käyttäneet anabolisia steroideja. Sitä ei käy kieltäminen, etteikö urheilija haluaisi päästä huipulle, voittaa ja ansaita esimerkiksi mainetta ja rahaa. Kuitenkaan nämä keinotekoiset lääketieteelliset keinot eivät ole valmentautumisessa päällimmäisenä, Mölsä huomauttaa.

- Eettistä keskustelua, mikä on sallittua, mikä kiellettyä, mikä harmaata aluetta, on silti tarpeen käydä laajalti yhteiskunnan eri osa-alueilla.