"Uskon että hoitotakuu kiristyy"

Lääkäriliiton Heikki Pärnänen arvioi, miten lääkärien tavoitteille käy hallitusohjelmaneuvotteluissa.

– Meillä on vahva toive ja uskomus siitä, että muutamia lääkäreiden kannalta keskeisiä asioita menee eteenpäin hallitusohjelmaneuvotteluissa, sanoo Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Hän seuraa neuvotteluja mielenkiinnolla ja arvioi julkisuudessakin olleiden tietojen perusteella, miten lääkäreille tärkeät tavoitteet etenevät neuvotteluissa.

Yksi tavoitteista on perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen saatavuuden parantaminen hoitotakuuta kiristämällä.

Liitto on ehdottanut, että lääkärin vastaanotolle tulisi päästä viimeistään viidentenä arkipäivänä hoidontarpeen arvioinnista.

Siitä on yhtenäinen näkemys, että perusterveydenhuoltoa tulee vahvistaa.

– Uskon, että hallitusohjelmaan tulee hoitotakuuta kiristävä linjaus. Kyse on vain siitä, millaisena se toteutuu.

Laadun parannus vaatii lisäresurssia

Perusterveydenhuollon vahvistaminen vaatii lisää resursseja.

– Olemme puhuneet tuhannesta lääkäristä, mutta on mahdotonta sanoa, tuleeko ohjelmaan määräkirjauksia. Julkisuudessa on heitetty, että lisäys olisikin 500 hoitajaa + 500 lääkäriä.

Pärnänen pitää mahdollisena, että lisäresurssit kirjataan hallitusohjelman tavoitteiksi. Toisaalta ei ole hallituksen päätettävissä, paljonko kunnat satsaavat perusterveydenhuoltoon.

Saattohoidon tila on ymmärretty

Lääkäriliitto pitää tärkeänä palvelujärjestelmän yhdenvertaisuuden parantamista.

Liitto on yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestöjen kanssa vaatinut saattohoidon parantamista hallitusohjelmaan.

– Olen ymmärtänyt ja toivon, että sekin voisi olla menossa eteenpäin.

Liitto haluaa myös vähentää uskomushoitojen haittoja muun muassa kieltämällä hoidot lapsilta, muilta haavoittuvilta ryhmiltä ja vakavasti sairailta. Tämäkin asia saattaa Pärnäsen arvion mukaan edetä.

Koulutus näennäisesti halpeni

Koulutuksen lisäresursointi on ollut vahvasti esillä, mutta minne se mahdollisesti kohdentuu, on vielä arvoitus.

Tuttu ongelma on, että lääkärikoulutusmääriä on lisätty, mutta koulutuksen resursseja ei. Lääkärikoulutus on tullut näennäisesti halvemmaksi, kun samoilla resursseilla tuotetaan enemmän.

Samalla koulutuksen kustannuksia on siirretty palveluntuottajille lisääntyvän perehdytystarpeen kautta.

– Toivomme, että myös lääketieteelliseen koulutukseen ja tutkimukseen kohdentuisi lisävaroja.

Päivystyksistä keskustellaan

Lääkäriliitto on nostanut keskeiseksi tavoitteeksi myös sen, että keskussairaaloille annettaisiin mahdollisuus poiketa keskittämisasetuksen määräkriteereistä päivystysjärjestelyjen turvaamiseksi.

Liiallinen keskittäminen uhkaa huonontaa päivystystyön laatua ja vaarantaa potilasturvallisuutta.

– Toivoisi, että tämä etenisi. Voi olla, ettei se ole niin isoksi koettu asia, että se välttämättä hallitusohjelmakirjauksiin menisi.

Teemasta taatusti keskustellaan. RKP pitää yllä keskustelua Vaasan keskussairaalan statuksesta.

18 maakuntaa todennäköisin tie

Sote-uudistus etenee todennäköisesti 18 maakunnan pohjalta, kun keskusta on neuvotteluissa mukana.

Oletettavaa Pärnäsen mukaan on, että terveydenhuollon rakenneuudistuksen askelmerkit kirjataan hallitusohjelmaan. Parlamentaarisen valmistelun käynnistämisestä on puhuttu.

– Olettavasti tämä menee sen suuntaisesti kuin edellisellä hallituskaudella linjattiin.

Kuva: Mikko Käkelä