Uusi menetelmä aleksitymian tunnistamiseen
Uudentyyppisestä mittaamistavasta odotetaan apua aleksitymian tunnistamiseen kliinisessä potilastyössä. Alan johtava torontolainen tutkimusryhmä on kehittänyt tähänastisista mittaustavoista selvästi poikkeavan menetelmän, joka esiteltiin 26th European Conference on Psychosomatic Research -kongressissa syyskuussa Kroatiassa.
Aleksitymia tarkoittaa suoraan suomennettuna "ei sanoja tunteille". Kyseessä on persoonallisuuspiirteistö, jolle on ominaista heikko kyky sekä tunnistaa tunteita että ilmaista niitä, niukka mielikuvitus ja konkreettinen ajattelutapa, joka keskittyy oman tunne-elämän sijasta erilaisiin ulkoisen elämän arkipäiväisiin tapahtumiin.
Aleksitymian käsite esitettiin noin 35 vuotta sitten, jonka jälkeen on tutkittu erityisesti sen yhteyttä erilaisiin ruumiillisiin sairauksiin ja mielenterveyden häiriöihin. Varsinkin alkuvuosina esiintyi epätietoisuutta, mitä aleksitymian asianmukaiselta, validilta ja luotettavalta mittarilta edellytetään.
Itse täytettävästä kyselystä strukturoituun haastatteluun
Lähes kultaisen standardin aseman mittarina on viime vuosina saavuttanut 20-osioinen Toronto Alexithymia Scale -kysely (TAS-20), jonka vastaaja itse täyttää. Vaikka mittarin psykometriset ominaisuudet on osoitettu hyviksi, on siihen kohdistunut kritiikki johtanut uusien mittausmenetelmien kehittämiseen.
TAS-20-menetelmän kehittänyt tutkimusryhmä on nyt saanut valmiiksi aivan uudentyyppisen mittaamistavan: standardoidun semistrukturoidun haastattelun (The Toronto Structured Interview for Alexithymia, TSIA).
Uutta haastattelumenetelmää luotaessa on hyödynnetty aiemmin kehitettyjä kysymyksiä mm. TAS-20-menetelmästä, joka mittaa kolmea aleksitymian osa-aluetta: tunteiden tunnistamisen vaikeutta, tunteiden kuvaamisen vaikeutta ja ulkokohtaista ajattelutapaa. Uudessa haastattelussa arvioidaan lisäksi mielikuvituksen niukkuutta.
Kutakin neljää osa-aluetta mitataan kuudella kysymyksellä. Asteikolla on hierarkinen struktuuri, jossa on kaksi pääulottuvuutta ja niissä edelleen kaksi osaulottuvuutta: tietoisuus tunteista (tunteiden tunnistamisen vaikeus ja tunteista kommunikoinnin vaikeus) sekä ns. operationaalinen ajattelu (mielikuvituksen niukkuus ja ulkokohtainen ajattelutapa). Vastaukset pisteytetään, ja menetelmästä lasketaan kokonaispisteet osaulottuvuuksille, pääulottuvuuksille ja kokonaispistemäärä, joista saadaan henkilön aleksitymiaprofiili.
Tunnistamisesta hyötyä perusterveydenhuollollekin
Jos menetelmä osoittautuu hyväksi, se avannee aivan uuden ulottuvuuden aleksitymiatutkimukseen: se tarjoaa apua kliinisessä potilastyössä. Aleksitymian tunnistaminen on tärkeää esimerkiksi arvioitaessa potilaan soveltuvuutta psykoterapiaan. Aleksityymisyys olisi tärkeää tunnistaa myös muussa kuin psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Potilaan tunnistamaton aleksityymisyys johtaa helposti vaikeuksiin ihan tavanomaisessakin potilas-lääkärisuhteessa esimerkiksi perusterveydenhuollossa.
On myös syytä muistaa, että suomalaisissa tutkimuksissa on osoitettu aleksitymian olevan verenpainetaudin itsenäinen riskitekijä (Antti Julan tutkimusryhmä) sekä riskitekijä kuolleisuudelle yleensä ja erityisesti kuolleisuudelle sydän- ja verisuonisairauksiin (Jussi Kauhasen tutkimusryhmä).
Tieteellisesti uusi menetelmä on vähintään yhtä tärkeä kuin kliinisessä työssä: aleksitymian yhteydestä erilaisiin somaattisiin sairauksiin ja mielenterveyden häiriöihin tarvitaan lisätietoa.
