Lehti 41: Ajan­kohtai­sta 41/2004 vsk 59 s. 3842 - 3843

Uusi päivystysyksikkö tulossa Jyväskylään

Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä kuuluu hyviä uutisia: päivystysyksikköä aletaan rakentaa tänä vuonna Jyväskylään. Yksikön toiminta perustuu nopean vasteen toimintamalliin, joka paitsi nopeuttaa potilaiden tutkimusta myös kehittää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjakoa.

Ulla Toikkanen

Jyväskylän päivystysalue on näyttänyt iskukykyisyytensä monta kertaa, viimeksi Konginkankaan onnettomuuden jälkeen. Uusi yksikkö vahvistaa päivystysalueen osaamista ja kokoaa saman katon alle erikoissairaanhoidon päivystyksen, Jyväskylän kaupungin ympärivuorokautisen terveyskeskuspäivystyksen ja maakunnallisen yöpäivystyksen. Myös päivystys- ja infektio-osasto sekä infektiopotilaiden kotisairaala kuuluvat keskukseen. Yksikkö valmistuu vuonna 2007.

- Haluamme laittaa nyt erityisen vaativien infektiopotilaiden hoitopaikat kuntoon. Päivystyspoliklinikan kautta tulee valtaosa infektiopotilaista, joiden hoidossa tarvitaan kaikkien erikoisalojen osaamista ympäri vuorokauden. Päivystys- ja infektio-osastolle tulee 41 hoitopaikkaa, totesi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimialajohtaja, päivystysalueen ylilääkäri Jorma Teittinen Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa Kuopiossa.

Hän kertoi, että yksikköön suunnitellaan myös 20-paikkaista kotisairaalaa, jossa hoidetaan muun muassa MRSA-potilaita.

- Näyttää siltä, että infektio-ongelmat ovat jatkuvasti ajankohtaisia: Keski-Suomen keskussairaalassa on ollut äskettäin MRSA-epidemia vastasyntyneitten teho-osastolla. Kotisairaalassa voidaan jatkaa hoitoa sujuvasti sen jälkeen, kun potilaiden eristämisen tarve loppuu.

ENEMMÄN VAIKUTTAVUUTTA SAMOILLA KUSTANNUKSILLA

Päivystysyksikön toiminnan punaisena lankana tulee olemaan nopean vasteen toimintamalli. Tavoitteena on selvittää potilaan diagnoosi niin pian kuin mahdollista, aloittaa kiireellinen hoito ja määrittää lopullinen hoitopaikka.

- Diagnostiikka tuodaan yksikön sisälle. Laboratorio- ja kuvantamistoiminnat uudistetaan siten, että ne palvelevat mahdollisimman nopeasti päivystysalueen potilaiden hoitoa. Tarkoituksenamme on käyttää entistä enemmän terveyskeskusten palveluja. Erikoissairaanhoidon vuodeosastoja ei kuormiteta potilailla, jotka eivät hyödy tällaisesta hoidosta. Voimme siis tuottaa enemmän vaikuttavuutta samoilla kustannuksilla.

Hankkeessa ovat mukana teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osasto, Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun logistiikkajaosto. Rahoitusta projekti on saanut sekä STM:ltä kansallisesta terveyshankkeesta että Tekesiltä.

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN TILANNE KOHTUULLINEN

Lue myös

Jorma Teittinen mainitsi, että Keski-Suomen keskussairaalassa lääkärityövoiman tilanne on aika hyvä: myös anestesiologien ja radiologien virat on kohtuullisen hyvin miehitetty. Psykiatrian erikoislääkäreitä tarvittaisiin lisää.

Teittisen mielestä tulisi pitää huolta siitä, että työilmapiiri on mahdollisimman kannustava: työpaikan pitäisi tarjota erilaisia mahdollisuuksia, myös tilaisuuksia tutkimustyöhön. Tällainen yksikkö vetää hyviä työntekijöitä puoleensa.

Sairaanhoitopiirin menot ovat reilut 170 miljoonaa euroa vuoden 2004 talousarviossa.

- Keski-Suomen kuntien taloustilanne on tiukka, mutta hoitotakuu pistää kunnat miettimään vakavasti terveydenhuoltoa. Jostakin täytyy löytyä rahaa jonojen purkamiseen, jotta hoitotakuu voisi toteutua, Teittinen summasi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030