Väitöstutkimuksessa löytyi lupaava merkkiaine [18F]exendin-4 haiman kuvantamiseen.

Merkkiaine [18F]exendin-4 on lupaava haiman kuvantamiseen ja soveltuu jatkotutkimuksiin potilailla. Nämä havainnot teki Kirsi Mikkola väitöskirjassaan.

Haiman beetasolujen kuvantaminen positroniemissiotomografialla (PET) sairauden varhaisessa vaiheessa avaisi uusia mahdollisuuksia diabeteksen sairausmekanismien sekä beetasolujen määrän ja toiminnan ymmärtämiseen. Se myös mahdollistaisi uusien lääkehoitojen kehityksen.

– Näiden syiden vuoksi lähdin väitöskirjatyössäni kehittämään uusia radioaktiivia merkkiaineita, joita voitaisiin hyödyntää potilaiden beetasolujen kuvantamisessa. Tällä hetkellä sairaaloissa ei ole käytössä haiman beetasolujen kuvantamiseen soveltuvaa merkkiainetta, Mikkola kertoo.

Mikkola kehitti ja vertaili viittä Turun PET-keskuksessa kehitettyä PET-merkkiainetta ja niiden soveltuvuutta haiman beetasolujen kuvantamiseen.

Hänen mukaansa merkkiaineella [18F]exendin-4 on korkea ominaisaktiivisuus. Se on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, kun kuvannetaan soluja, joiden määrä on kudoksessa vähäinen ja vähenee edelleen sairauden edetessä.

Muita merkkiaineen lupaavia ominaisuuksia olivat sen tarkka kohdentuminen beetasoluihin ja alhainen säderasitus potilaalle. Näiden ominaisuuksien vuoksi seuraava vaihe merkkiaineen kehitystyössä on potilastutkimuksien suorittaminen.

– Jotta haiman beetasolumassan kuvantaminen olisi mahdollista, tarvitaan jokin beetasoluille tyypillinen tunniste ja tähän tunnisteeseen kohdentuva PET-kuvantamiseen soveltuva merkkiaine. Beetasolujen tutkimisen tekee hankalaksi niiden vähäinen määrä, jakautuminen koko haiman alueelle ja haiman sijainti syvällä vatsaontelossa.

Beetasolukuvantamisen ohella kajoamaton, alhaisen sädeannoksen aiheuttava kuvantamismenetelmä mahdollistaisi saarekesolusiirrännäisten kuvantamisen ja solujen selviämiseen vaikuttavien ominaisuuksien tutkimisen.

– Haiman beetasolujen kuvantamiseen soveltuvaa merkkiainetta voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää myös muun muassa haimakasvainten kuvantamisessa.

FM Kirsi Mikkolan väitöskirja VMAT2 and GLP-1R targeting tracers for pancreatic beta cell imaging tarkastetaan 10.6.2017 Turun yliopistossa.

Kuva: Panthermedia