Menetelmät voivat auttaa unenaikaisten hengityshäiriöiden selvittelyssä.

Patjatyyppiset liikeanturit soveltuvat jaksoittaisten raajaliikkeiden havaitsemiseen ja unenaikaisen hengityshäiriön selvittelyyn, todetaan Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

LL Esa Rauhalan tutkimuksen mukaan patjatyyppiset static-charge-sensitive bed (SCSB)- ja Emfit-anturit havaitsevat levottomien jalkojen oireyhtymään liittyvät jaksoittaiset raajaliikkeet yhtä hyvin kuin vertailumenetelmänä käytettävä säärilihasten toiminnan mittaus.

Rauhala tutki myös henkitorven päältä rekisteröitävän tiivistetyn äänianalyysin käytettävyyttä unenaikaisten hengityshäiriöiden tutkimuksessa. Äänianalyysin perusteella hengityskatkot, pitkäkestoinen virtausrajoitus ja normaali hengitys voitiin erottaa toisistaan.

Jatkuvan, pitkäkestoisen kuorsauksen aikana oli todettavissa selvää virtausrajoitusta, vaikka usein ajatellaan vain katkeilevan kuorsauksen liittyvän hoidettaviin unenaikaisiin hengityshäiriöihin.

SCSB- ja Emfit-antureiden hengityssignaaleissa näkyi erityinen, ns. piikikkyys-ilmiö. Pitkäkestoisen piikikkyyden havaittiin liittyvän ilmavirran virtausrajoitukseen ja ihon läpi mitatun hiilidioksidiosapaineen nousuun. Hengityskatkoja sisältävien jaksojen aikana hiilidioksidiosapaineen nousua ei havaittu.

Tutkituilla antureilla tehtävät rekisteröinnit todettiin edullisiksi eivätkä ne häirinneet potilaita juuri lainkaan. Lisäksi kaikilla tutkituilla antureilla on erityisominaisuuksia, joiden avulla voidaan havaita ja luonnehtia vielä huonosti tunnettua pitkäkestoista virtausrajoitusta.

LL Esa Rauhalan kliinisen neurofysiologian väitöskirja tarkastetaan 22.5.2009 Tampereen yliopistossa.