Uutisvuodolla ei edistetä potilasturvallisuutta
Ensin mies tutkitaan, sitten vasta hutkitaan. Vanha opetus unohtui, kun lääkäri joutui selvitystilanteessa sanomalehtien palstoille nimellään ja kuvallaan. Näin kävi Jämsässä, Jokilaakson sairaalassa sappileikkaukset tehneelle kirurgille samaan aikaan, kun leikkausten jälkeisiä komplikaatioita alettiin arvioida Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa.
Ennen vuodenvaihdetta tehty päätös keskeyttää sappileikkaukset selvityksen ajaksi ei jäänyt organisaatioiden omaan tietoon, vaan parin viikon kuluttua asia potilastapauksineen ilmestyi uutisena Helsingin Sanomissa. Seuraavana päivänä lehti kertoi leikkaukset tehneen lääkärin nimen.
Lääkärin oikeusturvaa loukattiin rajusti
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja
Heikki Pälve
pitää tietojen päätymistä julkisuuteen erittäin valitettavana asiana ja pahana virheenä.- Kyseisen lääkärin oikeusturvaa on loukattu rajusti. On erittäin paha kollegiaalisuusvirhe, jos joku kollegoista on nimen julkisuuteen antanut. Iso etikettivirhe tämä joka tapauksessa on. Kenenkään lääkärin ei pitäisi joutua tällaisen keskelle.
Pälven mukaan mainetta on hankala saada palautettua, vaikka lääkärin toiminta todettaisiin täysin asianmukaiseksi, sillä otsikkotasolla hänet on jo leimattu. Myös termit "komplikaatio" ja "hoitovirhe" saatetaan usein sekoittaa.
- Me kaikki 21 000 lääkäriä voisimme vuorollamme olla kasvokuvassa sanomalehdessä, sillä jokaisessa toimipisteessä mietitään potilasturvallisuusasioita, Pälve napauttaa.
Potilasturvallisuus on ydinasia, mutta tällä toimintatavalla sitä ei Pälven mukaan kehitetä.
- Jos potilasturvallisuuden epäillään olevan vaarassa, asiaa pitää heti lähteä selvittämään, kuten Jokilaakson tapauksessa on tehty. Vaaratilanteiden ja läheltä piti -tilanteiden selvitykseen pitää olla sisäänrakennettu järjestelmä, joka perustuu matalaan kynnykseen, syyllistämättömään kulttuuriin ja keskusteluun. Se ei tapahdu julkisuudessa eikä julkisuuden kautta. Nyt nähty tyyli tuhoaa tien potilasturvallisuuden edistämiseen.
- Potilasturvallisuus ei saa olla keppihevonen muiden asioiden ajamiseen, Pälve muistuttaa.
Pälve on tyytyväinen siitä, että Valvira käynnistää sappileikkauksista oman tutkimuksensa.
Taustalla onkin yksityistäminen?
Jokilaakson sairaalan toiminnasta vastaavan Jokilaakson Terveys Oy:n osakkaat, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (10 %), Jämsän kaupunki (39 %) ja Pihlajalinna Oy (51 %), ovat tyytyväisiä
Vesa Perhoniemellä
jaTom Scheininillä
teettämäänsä asiantuntijalausuntoon. Ainoa asia, jota yhtiön hallituksen jäsen kritisoi, on näkökulma.- Selvitysmiehet ovat suurimman yliopistosairaalan ylimmässä johdossa olevia lääkäreitä. He kritisoivat asioita, jotka ovat aluesairaaloissa "maan tapa" ja osassa keskussairaaloistakin arkipäivää. Yleensä aluesairaaloissa leikkaustoiminnasta vastaava lääkäri tekee myös kliinistä työtä, Pihlajalinna Oy:n toimitusjohtaja Mikko Wirén sanoo.
Jokilaakson leikkaustoiminnasta vastaava lääkäri tekee leikkauksia yhtenä päivänä viikossa. Jämsän hallintoylilääkäri
Arto Vesala
kertoo vertailuna, että kunnallisen aluesairaalan vastuullisena johtajana toimi kymmenen vuotta ortopedi, joka teki leikkauksia 3/4 työajastaan.Wirén haluaa myös selventää raportissa mainittua "viisinkertaista määrä sappitievaurioita".
- Raportin mukaan neljän sappipotilaan komplikaatio poikkeaa tavanomaisesta ja kaksi komplikaatiota poikkeaa luvuista, joita kirjallisuuden mukaan valikoimattomassa materiaalissa esiintyy. Otos on liian pieni, kun yksi sappitievauriopotilas (2,6 %) heilauttaa tilanteen erinomaisesta huonoksi. Sama pätee leikkauksen jälkeiseen märkäkertymään, joita listalla oli myöskin yksi (2,6 %). Nämä kaksi komplikaatiota olivat siis ainoat poikkeamat kirjallisuuden luvuista, Wiren toteaa.
Kaikki potilaat ovat toipuneet.
Mikko Wirénin mukaan koko jupakan taustalla on Jokilaakson sairaalan yksityistäminen.
- Toiminta on jatkunut yksityistämisen jälkeen aivan samalla tavalla kuin viisi vuotta sitä ennen. Olemme tehneet yhteistyötä keskussairaalan kanssa samalla tavalla, samoissa tiloissa, samoilla välineillä ja samoilla hoitoprosesseilla. Vain omistuspohja on muuttunut.
Wirénin mukaan ajankohta tällaisen mediamylläkän nostattamiseen on oivallinen, jos "aluesairaalaongelman" haluaa saada seuraavaan hallitusohjelmaan.
Toimintamallissa on tarkentamista
Asiantuntijalausunnon mukaan Jokilaakson sairaalassa on hoidettu hoitovalmiuksiin nähden liian vaativia sappileikkauksia ja potilasvalinta on ollut osin sattumanvaraista.
- Keskussairaalasta on tarjottu vaikeita potilaita, eikä Jokilaaksossa ole ehkä rohjettu sanoa "ei". Toimintamallia pitää tältä osin tarkentaa, arvioi lääkintöneuvos
Santero Kujala
. Hän on sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen että Jokilaakson sairaalasta vastaavan Jokilaakson Terveys Oy:n hallituksen jäsen ja Lääkäriliiton aiempi varatoiminnanjohtaja.Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan
Jouko Isolaurin
mukaan keskussairaalan ja Jokilaakson kirurgien välistä sopimista täytyy jatkossa tiivistää.- Keskussairaalalla ei ole ollut Jokilaakson toiminnan laadun suhteen epäilyksiä, mutta kun komplikaatioita ilmenee tavanomaista enemmän, asiaan pitää reagoida, Isolauri sanoo.
Hän pitää valitettavana sitä, että kirurgin nimi on päätynyt julkisuuteen.
- Asia on paisunut omituisiin mittasuhteisiin. Sairaanhoitopiirin, Jokilaakson ja Jämsän kaupungin välinen kommunikaatio kyllä toimii. Täytyy vain miettiä, minkälaisia potilaita Jokilaakson sairaalassa voi hoitaa ja sitten jatkaa yhteistyötä. Olemme sopineet 750:n leikkauksen ostamisesta, niistä pehmytpuolen leikkauksia on 50. Ortopedian laadun suhteen ei ole ollut huomauttamista, Isolauri summaa.
Valvira käynnistää sappileikkauksista oman tutkimuksensa, työ kestänee joitakin kuukausia. Sen valmistumiseen asti Jokilaakson Terveys Oy pitää sappileikkaustoiminnan Jokilaaksossa keskeytettynä. Kiireettömät leikkaukset tehdään keskussairaalassa.
Jokilaakson Terveys Oy:n toimitusjohtaja