Vaasan sairaanhoitopiiri on ryhtynyt edelläkävijäksi diabeetikkojen seurantatietojen kokoamisessa. Toiveena on, että hanke johtaisi lopulta valtakunnallisen diabetesrekisterin perustamiseen.

Alueen diabeetikkojen tarkat kliiniset tiedot ja lääkitystiedot kootaan nyt DIREVA-rekisteriin, jossa on tällä hetkellä yli 2 000 potilasta.

- Diabeetikoiden erityispiirteitä kartoitetaan tarkasti kliinisin, fysiologisin, immunologisin ja geneettisin menetelmin, kuvaa dosentti, terveyskeskuslääkäri

Tom Forsén

Vaasan terveyskeskuksesta.

Sairaanhoitopiiri perusti rekisterin, koska valtakunnallisista diabeteksen ehkäisyprojekteista huolimatta sairauden pitkäaikaisseuranta on puuttunut. Rekisterin avulla parannetaan niin diabeteksen hoitoa, seurantaa kuin ennusteiden luomista.

Silta tutkimuksesta käytäntöön

Suurin osa tyypin 2 diabeetikoista on hoidossa perusterveydenhuollossa. Diabetesrekisteri palveleekin erityisen hyvin juuri terveyskeskuslääkäreitä. Lääkärit kokoavat seurantatiedot diabeetikoiden liitännäissairauksista määräaikaistarkastusten yhteydessä täytettävään lomakkeeseen, joka on samalla lääkärin kliininen työväline vastaanotolla.

Forsénin mukaan rekisteri toimii myös siltana tutkimuksen ja perusterveydenhuollon välillä. Hoitava yksikkö saa potilaan diabeteksen tyypistä tulkinnan, joka perustuu kliiniseen kuvaan, rajoitettuun genotyypitykseen ja laboratoriokokeisiin.

Rekisteri valtakunnalliseksi?

Monissa maissa, mm. Ruotsissa, on jo käytössä valtakunnallinen diabetesrekisteri, mutta Suomeen sitä ei ole saatu aikaan pitkäaikaisista suunnitelmista huolimatta.

- Suomeen pitäisi ehdottomasti perustaa rekisteri, jossa on tarkat kliiniset tiedot potilaista, vaatii Forsén.

Hän toivoo, että Vaasan sairaanhoitopiirin diabetesrekisterin kehittämiseen saadaan vastedes mukaan myös perusterveydenhuolto.

Diabeteksen hoidon toteuttaminen ja ennusteen määritteleminen on erityisen haasteellista, koska sairaus on luonteeltaan varsin heterogeeninen. Kun elinolosuhteet muuttuvat ja diagnostiikka paranee, tulevaisuudessa syntynee entistä enemmän diabeteksen alaryhmiä.

- Potilaat hyötyvät rekisteristä, koska tieto taudin luonteesta ja alaryhmästä vaikuttaa vähitellen hoidon valintaan. Rekisteri antaa myös edellytyksiä diabeteksen geneettisesti räätälöidylle hoidolle, Forsén summaa.