Sotien jäljet vaikuttavat yhä veteraanien elämässä, mutta hyvät lähisuhteet, sinnikkyys ja arvomaailma tekevät elämästä elämisen arvoista, toteaa tuore Sirpa Korhosen väitöstutkimus.

Hyvät lähisuhteet, sinnikkyys ja oma arvomaailma olivat auttaneet sotaveteraaneja turvattomuuden hallinnassa. Nämä turvautumisen kohteet olivat säilyneet samoina läpi elämän.

Veteraanien sotakokemuksia ja hyvinvointia tutkineen YTL Sirpa Korhosen Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että sotakokemukset olivat vaikuttaneet veteraanien elämään sotainvaliditeetin lisäksi myös subjektiivisina oireina, kuten sotaunina ja kärsimystä tuottavina ajatuksina rintamalta. Tutkimukseen osallistuneet veteraanit olivat vuonna 2006 pääsääntöisesti toimintakykyisiä ja tyytyväisiä ikäihmisiä.

Sotakokemuksia muisteltiin ja niistä kerrottiin tarinoita. Tarinoista voitiin erottaa ”vähältä piti”, ”minuun osui” ja ”tyhjin käsin” -tarinat sotien jälkien ja niiden seurausten teemojen mukaisesti. Tarinat tiivistivät sodan kohtalokkaita vaikutuksia miesten elämään, kun he selviytyivät pysyvästi vammautumiselta tai vammautuivat pysyvästi tai joutuivat lähtemään evakkoon.

Ikääntyneiden veteraanien hyvinvointia kuvasivat elinolosuhteet, joista tärkeimpinä nousivat esille kotona asuminen puolison kanssa, liikkuvuuden ja asioimisen mahdollistuminen sekä vapaa-ajan toiminta. He olivat yleisesti tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa, asuinpaikkaansa, asuntoonsa ja ihmissuhteisiinsa.

Tutkitut veteraanit olivat mukana sotainvalidien ja veteraanien järjestötoiminnassa. Veteraanien turvattomuuden kokemiseen vaikuttivat puolestaan huonontunut terveydentilanne, riippuvaisuus toisten avusta ja yksin asuminen. Turvallisuutta haettiin muuttamalla asutuskeskusten läheisyyteen.

Veteraanit toivoivat parannusta terveydentilaansa ja vaikutusmahdollisuuksiin omien asioiden hoitamisessa. Solidaarisuutta rintamakaverille osoitettiin edelleen, sillä veteraanit kohdentavat mielellään avun ”sitä enemmän tarvitsevalle”. Kotona selviytymisen tueksi kaivattiin yksilöllisiä sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntoutusta.

Yli 70 vuotta sitten alkaneeseen talvisotaan, jatkosotaan ja Lapin sotaan osallistuneita, keski-iältään noin 88-vuotiaita veteraaneja, elää Suomessa yhä noin 50 000. Pysyvän vamman saaneita sotainvalideja heistä on noin 8 000.

Ulla Järvi